Koulunkäynti ja oppimisen tuki Suomessa - Saame

Jokaisella vuosiluokalla on omat tavoitteet ja sisällöt eri oppiaineille. Tavoitteet kertovat, mitä lapsen on tarkoitus oppia ja osata eri oppiaineissa. Sisällöt kertovat, mitä lapsi opiskelee eri oppiaineissa. Jokaisen vuosiluokan tavoitteet ja sisällöt kerrotaan paikallisessa opetussuunnitelmassa.

Juohke jahkeluohkás leat iežas mihttomearit ja sisdoalut oahppoávdnasiidda. Mihttomearit muitalit, maid máná lea dárkkuhus oahppat ja máhttit sierra oahppoávdnasiin. Sisdoalut muitalit maid mánná oahppá sierra oahppoávdnasiin. Juohke jahkeluohká mihttomearit ja sisdoalut muitaluvvojit gieldda dahje skuvla oahpahusplánas.

Lukuvuoden jälkeen oppilas siirtyy seuraavalle luokalle, jos hän on saavuttanut oppimisen tavoitteensa.&nbsp;&nbsp; Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle. Asiasta keskustellaan kevätlukukaudella oppilaan ja huoltajien kanssa.&nbsp; Lukuvuoden päättyessä oppilas saa lukuvuositodistuksen. Oppilas saa päättötodistuksen, kun lukuvuosi päättyy 9. luokalla.&nbsp;

Lohkanjagi maŋŋá oahppi sirdašuvvá čuovvovaš luohkkái, jus son lea fáhten su oahppama mihttomeriid. Oahppi sáhttet guođđit jahkeluohkkái. Áššis ságastallojuvvo giđđalohkanbajis oahppiin ja fuolaheaddjiiguin. Lohkanjagi nogadettiin oahppi oažžu lohkanjahkeduođaštusa. Oahppi oažžu loahppaduođaštusa, go lohkanjahki nohká 9. luohkás.

Suomessa on lakiin perustuva oppivelvollisuus. &nbsp; Jokaisen lapsen on osallistuttava esiopetukseen ja suoritettava perusopetuksen opinnot.&nbsp;

Suomas lea oahppogeatnegasvuohta, man vuođđu lea lágas. Juohke mánná galgá oassálastit ovdaoahpahussii ja čađahit vuođđooahpahusa oahpuid.

Oppaan kokoamisesta ovat vastanneet: Ofelačča čohkkemis leat vástidan: VIP-verkoston toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen teemaryhmä Lauri Räty, erityisluokanopettaja, Jyväskylä Päivi Lång, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Pirjo Koivula, opetusneuvos, Opetushallitus Irene Rämä, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto Aino Äikäs, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto Maarit Lasanen, rehtori, Elmeri-koulut Maiju Mäki, tuottaja, Kehitysvammaliitto Merja Mannerkoski, erityisasiantuntija, opetus- ja kulttuuriministeriö

Näistä asioista voitte keskustella lapsenne opettajan kanssa.

Mitä teidän mielestänne lapsen pitäisi oppia koulussa? Mitkä ovat teidän mielestänne lapsen vahvuuksia? Mistä asioista lapsi pitää koulussa? Mitä muuta koulun pitäisi ottaa huomioon, kun työskennellään lapsenne kanssa?

Dáid áššin sáhtát ságastallat máná oahpaheaddjiin. Maid du mielas mánná galggašii oahppat skuvllas? Mat leat du mielas máná givrodagat? 	 Maid áššiin mánná liiko skuvllas? Maid eará skuvla galggašii váldit vuhtii, go bargat du mánáin?

Oppilaan tukeen liittyvät neuvottelut ja asiakirjat&nbsp;

Oahppi doarjagii gullevaš ráđđádallamat ja áššegirjjit

Kouluun ei saa tulla sairaana.&nbsp;&nbsp; &nbsp; Kaikista poissaoloista pitää ilmoittaa opettajalle.&nbsp;

Skuvlii ii oaččo boahtit buozas. Buot eretorrumiin galgá almmuhit oahpaheaddjái.

Jokaisella oppilaalla on oma luokka ja opettaja.&nbsp;&nbsp; Luokassa voi työskennellä myös koulunkäynninohjaajia tai -avustajia.&nbsp;&nbsp; &nbsp; Rehtori on koulun johtaja.  &nbsp; 	&nbsp; Koulun henkilökunta voi olla mitä tahansa sukupuolta. Enemmistö henkilökunnasta on yleensä naisia.&nbsp; &nbsp; Perusopetuksessa opetuskieli on yleensä suomi tai ruotsi.&nbsp;

Juohke oahppis lea iežas luohkká ja oahpaheaddji. Luohkás sáhttá bargat maiddái skuvlavázzinbagadalli dahje -veahkki. Rektor lea skuvla jođiheaddji. Skuvla bargoveahka sáhttá leat man beale sohkabeale. Eanaš bargoveagas leat dábálaččat nissonolbmot. Vuođđooahpahusas oahpahusgiella lea dábálaččat suoma- dahje ruoŧagiella.

Jokaisella oppilaalla on oikeus saada koulupäivinä oppilashuollon palveluita ja oppilaanohjausta.&nbsp; Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, terveyden sekä hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä. Oppilashuollon työntekijöitä ovat esimerkiksi terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi.&nbsp; Oppilaanohjauksella edistetään koulutyön onnistumista. Sen avulla edistetään myös yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista sekä ehkäistään syrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä. Luokkien 7–9 aikana koulun opinto-ohjaajalla on päävastuu oppilaanohjauksen toteuttamisesta.&nbsp;&nbsp;

Juohke oahppis lea vuoigatvuohta oažžut skuvlabeivviin oahppifuolahusa bálvalusaid ja oahppibagadallama. Oahppifuolahusain oaivvilduvvo oahppi oahppama, dearvvašvuođa buresveadjima ovddideami ja bajásdoallama. Oahppifuolahusa bargit leat ovdamearkan dearvvašvuođadivššár, kuráhtor ja psykologa. Oahppibagadallamiin ovddidat skuvlabarggu lihkostuvvama. Dainna ovddidat maiddái ovttaveardásašvuođa ja dásseárvvu ollašuvvama sihke eastadit olgguštuvvoma skuvlejumis ja bargoeallimis. Luohkáid 7-9 áigge oahppibagadallis lea váldoovddasvástádus oahppibagadallama ollašuhttimis.

Oppilaan tuen suunnittelemiseksi pidetään myös joka lukuvuosi neuvottelu.&nbsp;&nbsp; &nbsp; Tehostetun tuen oppilaalle laaditaan asiakirja, jonka nimi on oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaa on mahdollista käyttää myös yleisen tuen oppilaan asioissa.&nbsp;&nbsp; &nbsp; Erityisen tuen oppilaalle laaditaan asiakirja, jonka nimi on Henkilökohtainen oppimisen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS.&nbsp;

Oahppi doarjaga plánema várás dollojuvvo maiddái ráđđádallan juohke jagi. Beavttálmahtton doarjaga oahppiide gárvvistuvvo áššegirji, man namma lea oahppanplána. Oahppanplána lea vejolaš ávkkástallat maiddái oppalaš doarjaga áššiin. Earenoamáš doarjaga oahppiide gárvvistuvvo áššegirji, mii lea Persovnnalaš oahppama ordnema guoskevaš plána dahjege HOJKS.

Oppimissuunnitelmassa ja HOJKSissa kuvataan, millaista oppimisen tukea oppilas saa ja mitä asioita oppilas opiskelee.&nbsp; &nbsp; Lapsi, hänen huoltajansa ja opettaja pohtivat yhdessä, mitä lapsen olisi tärkeä oppia ja kuinka hänen oppimistaan tuetaan koulussa.&nbsp;&nbsp;

Oahppanplánas ja HOJKSis govviduvvo, makkár oahppama doarjaga oahppi oažžu ja maid áššiid oahppi stuđere. Mánná, su fuolaheaddjis ja oahpaheaddji smihttet ovttas, maid mánná galggašii oahppat ja mo su oahppan duvdojuvvo skuvllas.

Oahppama ja skuvlavázzima doarjja

Opetus ja koulutarvikkeet ovat ilmaisia.&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp; Koulussa tarjoillaan myös ilmainen koululounas.&nbsp;&nbsp; 	&nbsp; Oppilaan koulupäivän pituus kerrotaan lukujärjestyksessä. Koulupäivien pituudet vaihtelevat.&nbsp; &nbsp; Opetuksen järjestäjältä voi kysyä mahdollisuudesta lapsen aamu- ja iltapäivätoimintaan.&nbsp;

Oahpahus ja skuvladárbašat leat nuvttá. Skuvllas fállojuvvo maiddái nuvttá skuvlabeaivemális. Oahppi skuvlabeaivvi guhkkodat muitaluvvo lohkanortnegis. Skuvlabeivviid guhkkodagat molsašuddet. Oahpahusa ordnejeaddjis sáhttá jearrat vejolašvuođa máná iđit- ja veaigedivššus.

Jos oppiaineiden tavoitteet ovat lapselle liian vaikeita, oppimäärän tavoitteet voidaan yksilöllistää eli tavoitteita helpotetaan lapselle sopiviksi. Oppilaalla tulee olla erityisen tuen päätös.&nbsp; Tarvittaessa oppilas voidaan vapauttaa jonkin oppiaineen oppimäärän opiskelusta.

Jus oahppoávdnasiid mihttomearit leat mánnái menddo váddásat, oahppomeari mihttomeriid sáhttá dahkat ovttaskassan dahjege mihttomearit álkidahttojuvvojit mánnái heivvolažžan. Oahppis galgá lea earenoamáš doarjaga mearrádus. Dárbbašettiin oahppi sáhttá luvvejuvvot muhtun oahppaávdnasa oahppomeari stuđeremis.

Maahanmuuttotaustainen oppilas voi opiskella suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää (S2).&nbsp;&nbsp; &nbsp; Lisäksi opetuksen järjestäjältä voi kysyä mahdollisuudesta oman äidinkielen opiskeluun.&nbsp;&nbsp; &nbsp; Oman uskonnon opetusta järjestetään, jos siihen osallistuu vähintään kolme oppilasta.&nbsp;

Oahppi, geasa lea sisafárrejeaddji duogáš, sáhttá stuđeret suopma nubbin giellan ja girjjálašvuohta -oahppomeari (S2). Lassin oahpahusa ordnejeaddjis sáhttá jearrat vejolašvuođas iežas eatnigiela oahppamii. Iežas oskkoldaga oahpahus ordnejuvvo, jus dasa oassálastet unnimustá golbma oahppi.

Oahppoávdnasiid bokte ordnejuvvon oahpahus

s. 1 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC; Paxtoncrafts Charitable Trust s. 5 Papunet: Paxtoncrafts Charitable Trust; Sclera, muokkaus Papunet; Sergio Palao / ARASAAC s. 6 Papunet: Elina Vanninen; Bongiwe Forsgrén, Ammattiopisto Spesia; Kuvako; Sergio Palao / ARASAAC; s. 7 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Lauri Räty; Kuvako; Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Lauri Räty s. 8 Papunet: Kuvako;&nbsp;Kuvako: Sari Kivimäki, Johanna Eskelinen, muokkaus: Anni Raukko; Kuvako s. 10 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Elina Vanninen; Sergio Palao / ARASAAC s. 11 Papunet: Bongiwe Forsgrén, Ammattiopisto Spesia s. 12 Papunet: Elina Vanninen; Sergio Palao / ARASAAC;&nbsp;Sclera s. 13 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Elina Vanninen; Elina Vanninen s. 14 Papunet: &nbsp;Kuvako; Elina Vanninen; Sergio Palao / ARASAAC s. 16 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC s. 17 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Kuvako; Kuvako; Kuvako s. 18 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Lauri Räty; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Papunet s. 21 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Elina Vanninen s. 22 Papunet: Elina Vanninen; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC; s. 23 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Lauri Räty; Sergio Palao / ARASAAC s. 25 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Sclera s. 26 Papunet: Kuvako: Sergio Palao / ARASAAC; Sclera s. 27 Papunet: Sclera, muokkaus Ritva Hämäläinen Savas; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC, Muokkaus Lauri Räty s. 28 Papunet: Elina Vanninen; Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Papunet s. 30 Papunet: Sclera; Kuvako s. 31 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; &nbsp;Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Lauri Räty

Esiopetus ja oppivelvollisuus Perustietoa suomalaisesta koulusta Oppiaineittain järjestettävä opetus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki&nbsp; Oppimisen tukeen liittyvät neuvottelut ja asiakirjat Arviointi

Ovdaoahpahus ja oahppogeatnegasvuohta Vuođđodieđut suopmelaš skuvllas 	 Oahppoávdnasiid bokte ordnejuvvon oahpahus Oahppama ja skuvlavázzima doarjja Oahppama doarjagii laktásan ráđđádallamat ja áššegirjjit Árvvoštallan

Koulunkäynti ja oppimisen tuki Suomessa

Skuvlavázzima ja oahppama doarjja Suomas 

Perusopetuksessa opiskellaan yleensä eri oppiaineita. Oppiaineita ovat esimerkiksi matematiikka, ympäristöoppi, liikunta, käsityö, kuvataide, englannin kieli, musiikki ja uskonto tai elämänkatsomustieto.

Vuođđooahpahusas oahpahallet dábálaččat sierra oahppoávdnasiid. Oahppoávdnasat leat ovdamearkan matematihkka, birasoahppa, lihkadeapmi, duodji, govvadáidda, eŋgelasgiella, musihkka ja oskkoldat dahje eallinoaidnodiehtu.

Lisäksi osana oppiaineita opiskellaan laaja-alaisia osaamiskokonaisuuksia.&nbsp;&nbsp; Laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin kuuluvat: &nbsp;&nbsp; - ajattelun ja oppimisen taidot,&nbsp;&nbsp; - monilukutaito,&nbsp;&nbsp; - itsestä huolehtiminen ja arjen taidot,&nbsp; - kulttuurinen osaaminen sekä vuorovaikutus ja ilmaisu,&nbsp; - tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen,&nbsp; - työelämätaidot ja yrittäjyys,&nbsp; - osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen.&nbsp;

Lassin oassin oahppoávdnasiid stuđeret viiddis čehppodatoppalašvuođaid. Viiddis čehppodaga mihttomeriide gullet: - jurddašeami ja oahppama dáiddut, - máŋggalohkandáidu, - alddis fuolaheapmi ja árgga dáiddut, - kultuvrralaš čehppodat sihke vuorrováikkuhus ja ovdanbuktin, - diehto- ja gulahallanteknologalaš čehppodat, - bargoeallindáiddut ja fitnodateallin, - oassálastin, váikkuheapmi ja suvdilis boahttevuođa huksen.

Jos oppiminen on lapselle haastavaa, hän voi saada tukea koulunkäyntiinsä.&nbsp;&nbsp; &nbsp; Lapsi voi saada yleistä, tehostettua tai erityistä tukea.&nbsp;&nbsp; 	&nbsp; Tuen taso voi vaihdella koulupolun aikana.&nbsp;&nbsp;

Jus oahppan lea mánnái hástaleaddji, son sáhttá oažžut doarjaga skuvlavázzimii. Mánná sáhttá oažžut oppalaš, beavttálmahtton dahje earenoamáš doarjaga. Doarjaga dássi sáhttá molsašuddat skuvlabálgá áigge.

Lukuvuosi alkaa elokuussa ja päättyy touko-kesäkuun vaihteessa. Lukuvuosi koostuu syys- ja kevätlukukaudesta.&nbsp; &nbsp; Kesäloma kestää noin kaksi kuukautta.&nbsp; &nbsp; Muita lyhyempiä lomia ovat syysloma, joululoma ja talviloma. &nbsp;

Lohkanjahki álgá borgemánus ja nohká miesse-geassemánu molsašumis. Lohkanjahki šaddá čakča- ja giđđalohkanbajis. Geasseluopmu bistá sulaid guokte mánu. Eará oanehat luomut leat čakčaluopmu, juovlaluopmu ja dálveluopmu.

Tämä opas kertoo lapsen koulunkäynnistä Suomessa. Opas sisältää käännökset yleisimmillä Suomessa käytössä olevilla kielillä. Opas on kirjoitettu selkeällä kielellä. Lähteinä on käytetty Opetushallituksen antamia ohjeita ja määräyksiä.&nbsp;

Dát ofelaš muitala máná skuvlavázzimis Suomas. Ofelaš sisttisdoallá jorgalusaid dábáleamos Suomas anus lean gielaide ja seavagillii. Ofelaš lea čállojuvvon čielga gielain. Gáldun leat geavahan Oahpahusráđđehusa addán rávvagiid ja mearrádusaid.

Koulussa arvioidaan oppilaan osaamista, työskentelyä ja käyttäytymistä.&nbsp; Oppilaan arvioinnin tavoitteena on ohjata ja kannustaa opiskelua. Arviointi kertoo, miten hyvin oppilas on saavuttanut oppimisen tavoitteet.&nbsp; Oppilaalle tulee antaa monipuolisia mahdollisuuksia näyttää osaamisensa. Oppimistapoja on erilaisia. Mikä on sinun lapsellesi paras tapa oppia?&nbsp;&nbsp; Oppilas arvioi myös itse omaa osaamistaan. Lisäksi oppilas voi saada suorituksestaan palautetta koulukaveriltaan.&nbsp;

Skuvllas árvvoštallat oahppi čehppodaga, bargama ja láhttema. Oahppi árvvoštallama ulbmilin lea bagadallat ja movttiidahttit stuđerema. Árvvoštallan muitala, man bures oahppi lea fáhten oahppama mihttomeriid. Oahppái galgá addit máŋggabealat vejolašvuođaid čájehit čehppodagas. Oahppanvuogit leat earáláganat. Mii du mánnái lea buoremus vuohki oahppat? Oahppi árvvoštallá maiddái ieš iežas čehppodagas. Lassin oahppi sáhttá oažžut čađaheamistis máhcahaga su skuvlaskihpáriin.

Tuki voi olla esimerkiksi tukiopetusta, erityisopetusta, ohjaajan apua tai eriyttämistä.&nbsp; &nbsp; Eriyttäminen tarkoittaa, että opetusta, oppimateriaalia tai tehtävien määrää muokataan yksilöllisesti oppilaan oppimisen tarpeisiin.&nbsp;&nbsp; &nbsp; Opiskelun tukena voidaan käyttää myös oppiaineen erityisiä painoalueita. Silloin oppilaan tavoitteena on opiskella vain oppiaineen keskeisiä sisältöjä eli ydinsisältöjä.&nbsp;&nbsp; &nbsp; Opiskelun erityisiä painoalueita voidaan käyttää vain tehostetun tai erityisen tuen aikana. Painoalueet määritellään vain niihin oppiaineisiin, joissa oppilas niitä tarvitsee. Opittavat sisällöt määritellään oppimissuunnitelmassa tai Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa eli HOJKSissa.&nbsp;

Doarjja sáhttá leat ovdamearkan doarjjaoahpahus, sierraoahpahus, láidesteaddji veahkki dahje sierranahttin. Sierranahttin oaivvilda, ahte oahpahusa, oahppamateriála dahje bargobihtáid mearri hábmejuvvo individuálalaččat oahppi oahppama dárbbuide. Stuđerema doarjjan sáhttá ávkkástallat maiddái oahppaávdnasa sierra deaddočuoggáid. Dalle oahppi mihttomearrin lea stuđeret dušše oahppaávdnasa guovddáš sisdoaluid dahjege váimmussisdoaluid. Stuđerema sierra deaddočuokkesguovlluid sáhttá ávkkástallat dušše beavttálmahtton dahje sierra doarjaga áigge. Deaddoguovllut meroštallojuvvojit dušše daidda oahppaávdnasiidda, main oahppi daid dárbbaša. Oahppama sisdoalut meroštallojit oahppanplánas dahje Persovnnalaš oahpahusa ordnema guoskevaš plánas dahjege HOJKSis.

Oppivelvollisuus tarkoittaa sitä, että lapsi osallistuu perusopetukseen tai saa perusopetuksen oppimäärän tiedot muulla tavalla.&nbsp;&nbsp; &nbsp; Oppivelvollisuus jatkuu myös perusopetuksen jälkeen. Oppivelvollisuus päättyy, kun opiskelija täyttää 18 vuotta tai opiskelija on suorittanut ylioppilastutkinnon tai ammatillisen tutkinnon.&nbsp; &nbsp; Huoltajalla on vastuu, että lapsi suorittaa oppivelvollisuutensa.&nbsp;

Oahppogeatnegasvuohta oaivvilda dan, ahte mánná oassálastá vuođđooahpahussii dahje oažžu vuođđooahpahusa diehtomeari dieđuid eará vugiin. Oahppogeatnegasvuohta joatkašuvvá maiddái vuođđooahpahusa maŋŋá. Oahppogeatnegasvuohta nohká, go stuđeanta deavdá 18 jagi dahje stuđeanta lea čađahan stuđeantadutkosa dahje ámmátlaš dutkosa. Fuolaheaddjis lea ovddasvástádus, ahte mánná čađaha oahppogeatnegasvuođas.

Esiopetus kestää yleensä yhden vuoden.&nbsp;&nbsp; &nbsp; Esiopetusta järjestetään päiväkodissa, koulussa tai jossain muussa siihen sopivassa paikassa. &nbsp;

Ovdaoahpahus bistá dábálaččat ovtta jagi. Ovdaoahpahus ordnejuvvo beaiveruovttus, skuvllas dahje muhtun eará dasa heivvolaš báikkis.

Oppilaan tukeen liittyvistä asioista pidetään erilaisia neuvotteluja ja tehdään pedagogisia asiakirjoja.&nbsp;&nbsp; Jos oppilaan tukea muutetaan yleisen ja tehostetun tuen välillä, laaditaan asiakirja, jonka nimi on pedagoginen arvio.&nbsp;&nbsp; Jos oppilaan tukea muutetaan tehostetun ja erityisen tuen välillä, laaditaan asiakirja, jonka nimi on pedagoginen selvitys.&nbsp; Erityisen tuen järjestelyistä päätetään erityisen tuen päätöksessä. Jos erityisen tuen päätöksen asioita pitää muuttaa, tehdään uusi pedagoginen selvitys. Erityisen tuen päätös tarkistetaan myös aina 2. luokan jälkeen ja ennen 7. luokalle siirtymistä.&nbsp;&nbsp;

Oahppi doarjagii gullevaš áššiin dollojuvvojit earálágan ráđđádallamat ja dahkat pedagogalaš áššegirjjiid. Jus oahppi doarjja rievdaduvvo oppalaš ja beavttálmahtton doarjaga gaskkas, dahkkojuvvo áššegirji, man namma lea pedagogalaš árvvoštallan. Jus oahppi doarjja rievdaduvvo oppalaš ja beavttálmahtton doarjaga gaskkas, dahkkojuvvo áššegirji, man namma lea pedagogalaš čielggadeapmi. Earenoamáš doarjaga ordnemiin mearriduvvo earenoamáš doarjaga mearrádusas. Jus earenoamaáš doarjaga mearrádusa áššiid galgá rievdadit, dahkko ođđa pedagogalaš čielggadus. Earenoamáš doarjaga mearrádus dárkkistuvvo álo 2. luohká maŋŋá ja ovdal 7. luohkkái sirdašuvvama.

Perusopetus ja oppivelvollisuus alkavat yleensä sinä vuonna, kun lapsi täyttää seitsemän vuotta. Perusopetus kestää yleensä yhdeksän vuotta eli luokat 1–9.

Vuođđooahpahus ja oahppogeatnegasvuohta álget dábálaččat dan jagi go mánná deavdá 7 jagi. Vuođđooahpahus bistá dábálaččat ovcci jagi, dahjege luohkáid 1-9.