Koulunkäynti ja oppimisen tuki Suomessa - Ruotsi

Perusopetuksessa opiskellaan yleensä eri oppiaineita. Oppiaineita ovat esimerkiksi matematiikka, ympäristöoppi, liikunta, käsityö, kuvataide, englannin kieli, musiikki ja uskonto tai elämänkatsomustieto.

I den grundläggande utbildningen studerar man i allmänhet olika läroämnen. Läroämnen är till exempel matematik, miljölära, motion, slöjd, bildkonst, engelska, musik och religion eller livsåskådningskunskap.

Jokaisella oppilaalla on oikeus saada koulupäivinä oppilashuollon palveluita ja oppilaanohjausta.&nbsp; Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, terveyden sekä hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä. Oppilashuollon työntekijöitä ovat esimerkiksi terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi.&nbsp; Oppilaanohjauksella edistetään koulutyön onnistumista. Sen avulla edistetään myös yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista sekä ehkäistään syrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä. Luokkien 7–9 aikana koulun opinto-ohjaajalla on päävastuu oppilaanohjauksen toteuttamisesta.&nbsp;&nbsp;

Varje elev har rätt till elevvårdstjänster och elevhandledning under skoldagarna. Med elevvård avses främjande och upprätthållande av elevens inlärning, hälsa och välbefinnande. Inom elevvården arbetar till exempel hälsovårdaren, kuratorn och psykologen. Med elevhandledning ser man till att skolarbetet går bra. Elevhandledningen främjar också likabehandling och jämlikhet och förebygger marginalisering från utbildning och arbetslivet. Under årskurserna 7–9 har skolans studiehandledare huvudansvaret för elevhandledningen.

Esiopetus ja oppivelvollisuus Perustietoa suomalaisesta koulusta Oppiaineittain järjestettävä opetus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki&nbsp; Oppimisen tukeen liittyvät neuvottelut ja asiakirjat Arviointi

Förskoleundervisning och läroplikt Grundläggande information om den finländska skolan 	 Undervisning som ordnas enligt läroämne Stöd för inlärningen och skolgång Förhandlingar och dokument i anslutning till stödet för inlärningen Bedömning

Oppilaan tukeen liittyvistä asioista pidetään erilaisia neuvotteluja ja tehdään pedagogisia asiakirjoja.&nbsp;&nbsp; Jos oppilaan tukea muutetaan yleisen ja tehostetun tuen välillä, laaditaan asiakirja, jonka nimi on pedagoginen arvio.&nbsp;&nbsp; Jos oppilaan tukea muutetaan tehostetun ja erityisen tuen välillä, laaditaan asiakirja, jonka nimi on pedagoginen selvitys.&nbsp; Erityisen tuen järjestelyistä päätetään erityisen tuen päätöksessä. Jos erityisen tuen päätöksen asioita pitää muuttaa, tehdään uusi pedagoginen selvitys. Erityisen tuen päätös tarkistetaan myös aina 2. luokan jälkeen ja ennen 7. luokalle siirtymistä.&nbsp;&nbsp;

Ärenden som gäller elevens stöd ska förhandlas och olika pedagogiska dokument upprättas. Om elevens stöd ändras mellan allmänt och effektiviserat stöd, upprättas ett dokument som heter pedagogisk bedömning. Om elevens stöd ändras mellan effektiviserat och särskilt stöd, upprättas ett dokument som heter pedagogisk utredning. Arrangemangen för särskilt stöd avgörs i beslutet om särskilt stöd. Om ärenden i anslutning till beslutet om särskilt stöd behöver ändras, görs en ny pedagogisk utredning. Beslutet om särskilt stöd kontrolleras också alltid efter andra klassen och före övergången till sjunde klassen.

Oppaan kokoamisesta ovat vastanneet: Handboken har sammanställts av: VIP-verkoston toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen teemaryhmä Lauri Räty, erityisluokanopettaja, Jyväskylä Päivi Lång, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Pirjo Koivula, opetusneuvos, Opetushallitus Irene Rämä, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto Aino Äikäs, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto Maarit Lasanen, rehtori, Elmeri-koulut Maiju Mäki, tuottaja, Kehitysvammaliitto Merja Mannerkoski, erityisasiantuntija, opetus- ja kulttuuriministeriö

Tuki voi olla esimerkiksi tukiopetusta, erityisopetusta, ohjaajan apua tai eriyttämistä.&nbsp; &nbsp; Eriyttäminen tarkoittaa, että opetusta, oppimateriaalia tai tehtävien määrää muokataan yksilöllisesti oppilaan oppimisen tarpeisiin.&nbsp;&nbsp; &nbsp; Opiskelun tukena voidaan käyttää myös oppiaineen erityisiä painoalueita. Silloin oppilaan tavoitteena on opiskella vain oppiaineen keskeisiä sisältöjä eli ydinsisältöjä.&nbsp;&nbsp; &nbsp; Opiskelun erityisiä painoalueita voidaan käyttää vain tehostetun tai erityisen tuen aikana. Painoalueet määritellään vain niihin oppiaineisiin, joissa oppilas niitä tarvitsee. Opittavat sisällöt määritellään oppimissuunnitelmassa tai Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa eli HOJKSissa.&nbsp;

Stödet kan till exempel vara stödundervisning, specialundervisning, handledarstöd eller differentiering. Differentiering betyder att undervisningen, undervisningsmaterialet eller uppgiftsmängden anpassas individuellt efter elevens inlärningsbehov. Som stöd för studierna kan man också använda läroämnets särskilda prioriterade områden. Då är elevens mål endast att studera de centrala kärninnehållen i läroämnet. De särskilda prioriterade områdena kan endast användas under effektiviserat eller särskilt stöd. De prioriterade områdena fastställs endast för de läroämnen, i vilka eleven behöver dem. Innehållen definieras i planen för elevens lärande eller Den individuella planen för hur undervisningen ska ordnas, dvs. IP.

Undervisning som ordnas enligt läroämne

Maahanmuuttotaustainen oppilas voi opiskella suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää (S2).&nbsp;&nbsp; &nbsp; Lisäksi opetuksen järjestäjältä voi kysyä mahdollisuudesta oman äidinkielen opiskeluun.&nbsp;&nbsp; &nbsp; Oman uskonnon opetusta järjestetään, jos siihen osallistuu vähintään kolme oppilasta.&nbsp;

En elev med invandrarbakgrund kan studera finska som andraspråk och litteratur-lärokursen (S2). Dessutom kan man fråga utbildningsanordnaren om möjligheten att studera det egna modersmålet. Undervisning i den egna religionen ordnas om minst tre elever deltar.

Suomessa on lakiin perustuva oppivelvollisuus. &nbsp; Jokaisen lapsen on osallistuttava esiopetukseen ja suoritettava perusopetuksen opinnot.&nbsp;

I Finland råder en lagstadgad läroplikt. Varje barn är skyldigt att delta i förskoleundervisning grundläggande utbildning.

s. 1 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC; Paxtoncrafts Charitable Trust s. 5 Papunet: Paxtoncrafts Charitable Trust; Sclera, muokkaus Papunet; Sergio Palao / ARASAAC s. 6 Papunet: Elina Vanninen; Bongiwe Forsgrén, Ammattiopisto Spesia; Kuvako; Sergio Palao / ARASAAC; s. 7 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Lauri Räty; Kuvako; Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Lauri Räty s. 8 Papunet: Kuvako;&nbsp;Kuvako: Sari Kivimäki, Johanna Eskelinen, muokkaus: Anni Raukko; Kuvako s. 10 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Elina Vanninen; Sergio Palao / ARASAAC s. 11 Papunet: Bongiwe Forsgrén, Ammattiopisto Spesia s. 12 Papunet: Elina Vanninen; Sergio Palao / ARASAAC;&nbsp;Sclera s. 13 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Elina Vanninen; Elina Vanninen s. 14 Papunet: &nbsp;Kuvako; Elina Vanninen; Sergio Palao / ARASAAC s. 16 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC s. 17 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Kuvako; Kuvako; Kuvako s. 18 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Lauri Räty; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Papunet s. 21 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Elina Vanninen s. 22 Papunet: Elina Vanninen; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC; s. 23 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Lauri Räty; Sergio Palao / ARASAAC s. 25 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Sclera s. 26 Papunet: Kuvako: Sergio Palao / ARASAAC; Sclera s. 27 Papunet: Sclera, muokkaus Ritva Hämäläinen Savas; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC, Muokkaus Lauri Räty s. 28 Papunet: Elina Vanninen; Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Papunet s. 30 Papunet: Sclera; Kuvako s. 31 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; &nbsp;Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Lauri Räty

Koulunkäynti ja oppimisen tuki Suomessa

Skolgång och stöd för skolgången i Finland

Oppilaan tuen suunnittelemiseksi pidetään myös joka lukuvuosi neuvottelu.&nbsp;&nbsp; &nbsp; Tehostetun tuen oppilaalle laaditaan asiakirja, jonka nimi on oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaa on mahdollista käyttää myös yleisen tuen oppilaan asioissa.&nbsp;&nbsp; &nbsp; Erityisen tuen oppilaalle laaditaan asiakirja, jonka nimi on Henkilökohtainen oppimisen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS.&nbsp;

Förhandlingar förs också varje läsår för att planera elevens stöd. För elever med effektiviserat stöd upprättas ett dokument som heter plan för elevens lärande. Planen kan också användas i ärenden som gäller en elev som får allmänt stöd. För elever som får särskilt stöd upprättas ett dokument som heter Individuell plan för hur undervisningen ska ordnas, dvs. IP.

Näistä asioista voitte keskustella lapsenne opettajan kanssa.

Mitä teidän mielestänne lapsen pitäisi oppia koulussa? Mitkä ovat teidän mielestänne lapsen vahvuuksia? Mistä asioista lapsi pitää koulussa? Mitä muuta koulun pitäisi ottaa huomioon, kun työskennellään lapsenne kanssa?

Det här kan ni diskutera med barnets lärare. Vad tycker ni att barnet borde lära sig i skolan? Vilka är barnets styrkor enligt er? 	 Vad tycker barnet om i skolan? Vad mer borde skolan tänka på när man arbetar med ert barn?

Oppivelvollisuus tarkoittaa sitä, että lapsi osallistuu perusopetukseen tai saa perusopetuksen oppimäärän tiedot muulla tavalla.&nbsp;&nbsp; &nbsp; Oppivelvollisuus jatkuu myös perusopetuksen jälkeen. Oppivelvollisuus päättyy, kun opiskelija täyttää 18 vuotta tai opiskelija on suorittanut ylioppilastutkinnon tai ammatillisen tutkinnon.&nbsp; &nbsp; Huoltajalla on vastuu, että lapsi suorittaa oppivelvollisuutensa.&nbsp;

Läroplikt innebär att barnet deltar i den grundläggande utbildningen eller får kunskaperna från den grundläggande utbildningens lärokurs på något annat sätt. Läroplikten fortsätter även efter den grundläggande utbildningen Läroplikten upphör när den studerande fyller 18 år eller har avklarat studentexamen eller yrkesexamen. Vårdnadshavaren ansvarar för att barnet fullgör sin läroplikt.

Esiopetus kestää yleensä yhden vuoden.&nbsp;&nbsp; &nbsp; Esiopetusta järjestetään päiväkodissa, koulussa tai jossain muussa siihen sopivassa paikassa. &nbsp;

Förskoleundervisningen tar i allmänhet ett år. Förskoleundervisningen ordnas på ett daghem, i en skola eller på någon annan lämplig plats.

Lisäksi osana oppiaineita opiskellaan laaja-alaisia osaamiskokonaisuuksia.&nbsp;&nbsp; Laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin kuuluvat: &nbsp;&nbsp; - ajattelun ja oppimisen taidot,&nbsp;&nbsp; - monilukutaito,&nbsp;&nbsp; - itsestä huolehtiminen ja arjen taidot,&nbsp; - kulttuurinen osaaminen sekä vuorovaikutus ja ilmaisu,&nbsp; - tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen,&nbsp; - työelämätaidot ja yrittäjyys,&nbsp; - osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen.&nbsp;

Dessutom studerar man mångsidiga kompetenshelheter som en del av läroämnena. Målen för mångsidig kompetens omfattar: - färdigheter för tänkande och inlärning, - multilitteracitet, - att ta hand om sig själv och vardagsfärdigheter, - kulturell kompetens samt interaktion och uttryck, - färdigheter inom informations- och kommunikationsteknik, - arbetslivsfärdigheter och företagande, - inkludering, påverkan och byggande av en hållbar framtid.

Jos oppiaineiden tavoitteet ovat lapselle liian vaikeita, oppimäärän tavoitteet voidaan yksilöllistää eli tavoitteita helpotetaan lapselle sopiviksi. Oppilaalla tulee olla erityisen tuen päätös.&nbsp; Tarvittaessa oppilas voidaan vapauttaa jonkin oppiaineen oppimäärän opiskelusta.

Om målen för läroämnena är för svåra för barnet kan målen för lärokursen individualiseras, dvs. målen underlättas så att de passar barnet. Barnet ska ha ett beslut om särskilt stöd. Vid behov kan eleven befrias från att studera lärokursen för ett visst läroämne.

Koulussa arvioidaan oppilaan osaamista, työskentelyä ja käyttäytymistä.&nbsp; Oppilaan arvioinnin tavoitteena on ohjata ja kannustaa opiskelua. Arviointi kertoo, miten hyvin oppilas on saavuttanut oppimisen tavoitteet.&nbsp; Oppilaalle tulee antaa monipuolisia mahdollisuuksia näyttää osaamisensa. Oppimistapoja on erilaisia. Mikä on sinun lapsellesi paras tapa oppia?&nbsp;&nbsp; Oppilas arvioi myös itse omaa osaamistaan. Lisäksi oppilas voi saada suorituksestaan palautetta koulukaveriltaan.&nbsp;

I skolan bedöms barnets kunnande, arbete och beteende. Målet med elevens bedömning är att styra och uppmuntra eleven till att studera. Bedömningen visar också hur väl eleven har uppnått målen för inlärningen. Eleven ska ges mångsidiga möjligheter att visa sitt kunnande. Det finns olika inlärningssätt. Vad är det bästa sättet att lära sig för ditt barn? Eleven bedömer också sitt kunnande själv. Dessutom kan eleven få respons på sin prestation av sin skolkamrat.

Grundläggande information om den finländska skolan

Opetus ja koulutarvikkeet ovat ilmaisia.&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp; Koulussa tarjoillaan myös ilmainen koululounas.&nbsp;&nbsp; 	&nbsp; Oppilaan koulupäivän pituus kerrotaan lukujärjestyksessä. Koulupäivien pituudet vaihtelevat.&nbsp; &nbsp; Opetuksen järjestäjältä voi kysyä mahdollisuudesta lapsen aamu- ja iltapäivätoimintaan.&nbsp;

Undervisning och skolmaterial är gratis. I skolan serveras även gratis skollunch. Längden på elevens skoldag anges i läsordningen. Skoldagarnas längd varierar. Man kan fråga utbildningsanordnaren om möjligheten till morgon- och eftermiddagsverksamhet för barn.

Jokaisella oppilaalla on oma luokka ja opettaja.&nbsp;&nbsp; Luokassa voi työskennellä myös koulunkäynninohjaajia tai -avustajia.&nbsp;&nbsp; &nbsp; Rehtori on koulun johtaja.  &nbsp; 	&nbsp; Koulun henkilökunta voi olla mitä tahansa sukupuolta. Enemmistö henkilökunnasta on yleensä naisia.&nbsp; &nbsp; Perusopetuksessa opetuskieli on yleensä suomi tai ruotsi.&nbsp;

Varje elev har en egen klass och lärare. I klassen kan även skolgångshandledare eller skolgångsbiträden arbeta. Rektorn är skolans chef. Skolans personal kan vara av vilket kön som helst. Majoriteten av personalen är vanligen kvinnor. Undervisningsspråket inom den grundläggande utbildningen är vanligtvis finska eller svenska.

Jokaisella vuosiluokalla on omat tavoitteet ja sisällöt eri oppiaineille. Tavoitteet kertovat, mitä lapsen on tarkoitus oppia ja osata eri oppiaineissa. Sisällöt kertovat, mitä lapsi opiskelee eri oppiaineissa. Jokaisen vuosiluokan tavoitteet ja sisällöt kerrotaan paikallisessa opetussuunnitelmassa.

Varje årskurs har egna mål och innehåll för olika läroämnen. Målen berättar vad barnet ska lära sig och kunna i olika läroämnen. Innehållet berättar vad barnet studerar i olika läroämnen. Målen och innehållet för varje årskurs beskrivs i kommunens eller skolans läroplan.

Jos oppiminen on lapselle haastavaa, hän voi saada tukea koulunkäyntiinsä.&nbsp;&nbsp; &nbsp; Lapsi voi saada yleistä, tehostettua tai erityistä tukea.&nbsp;&nbsp; 	&nbsp; Tuen taso voi vaihdella koulupolun aikana.&nbsp;&nbsp;

Om barnet har utmaningar med inlärningen kan hen få stöd för sin skolgång. Barnet kan få allmänt, intensifierat eller särskilt stöd. Stödnivån kan variera under skolstigen.

Tämä opas kertoo lapsen koulunkäynnistä Suomessa. Opas sisältää käännökset yleisimmillä Suomessa käytössä olevilla kielillä. Opas on kirjoitettu selkeällä kielellä. Lähteinä on käytetty Opetushallituksen antamia ohjeita ja määräyksiä.&nbsp;

Den här handboken berättar om hur barnen går i skola i Finland Handboken innehåller översättningar till de vanligaste språken i Finland Texterna är skrivna på lättläst språk. Som källor har använts Utbildningsstyrelsens anvisningar och föreskrifter.

Oppilaan tukeen liittyvät neuvottelut ja asiakirjat&nbsp;

Förhandlingar och dokument i anslutning till stödet

Oppimissuunnitelmassa ja HOJKSissa kuvataan, millaista oppimisen tukea oppilas saa ja mitä asioita oppilas opiskelee.&nbsp; &nbsp; Lapsi, hänen huoltajansa ja opettaja pohtivat yhdessä, mitä lapsen olisi tärkeä oppia ja kuinka hänen oppimistaan tuetaan koulussa.&nbsp;&nbsp;

I planen för elevens lärande och IP beskrivs hurdant stöd eleven får för inlärningen och vad eleven studerar. Barnet, vårdnadshavaren och läraren överväger tillsammans vad barnet borde lära sig och hur lärandet ska stödas i skolan.

Lukuvuosi alkaa elokuussa ja päättyy touko-kesäkuun vaihteessa. Lukuvuosi koostuu syys- ja kevätlukukaudesta.&nbsp; &nbsp; Kesäloma kestää noin kaksi kuukautta.&nbsp; &nbsp; Muita lyhyempiä lomia ovat syysloma, joululoma ja talviloma. &nbsp;

Läsåret börjar i augusti och slutar i månadsskiftet maj–juni. Läsåret består av en höst- och en vårtermin. Sommarlovet tar cirka två månader. Övriga kortare lov är höstlov, jullov och vinterlov.

Perusopetus ja oppivelvollisuus alkavat yleensä sinä vuonna, kun lapsi täyttää seitsemän vuotta. Perusopetus kestää yleensä yhdeksän vuotta eli luokat 1–9.

Den grundläggande utbildningen och läroplikten börjar i allmänhet det år då barnet fyller sju år. Den grundläggande utbildningen varar i allmänhet nio år, dvs. klasserna 1–9.

Kouluun ei saa tulla sairaana.&nbsp;&nbsp; &nbsp; Kaikista poissaoloista pitää ilmoittaa opettajalle.&nbsp;

Man får inte komma till skolan när man är sjuk. Frånvaron ska meddelas till läraren.

Lukuvuoden jälkeen oppilas siirtyy seuraavalle luokalle, jos hän on saavuttanut oppimisen tavoitteensa.&nbsp;&nbsp; Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle. Asiasta keskustellaan kevätlukukaudella oppilaan ja huoltajien kanssa.&nbsp; Lukuvuoden päättyessä oppilas saa lukuvuositodistuksen. Oppilas saa päättötodistuksen, kun lukuvuosi päättyy 9. luokalla.&nbsp;

Efter läsåret övergår eleven till nästa klass, om hen har uppnått sina inlärningsmål. Eleven kan behöva repetera årskursen. Saken diskuteras under vårterminen med eleven och vårdnadshavarna. I slutet av läsåret får eleven ett läsårsbetyg. Eleven får ett avgångsbetyg när läsåret avslutas på nionde klassen.