2000-luvun osaaminen opinnoissani

2000-luvun taidot

Työskentelytavat

Ajattelutavat

Maailmassa asuminen

Työvälineet

Kuva perustuu Binkleyn, Erstadin, Hermanin, Raizenin, Ripleyn, Miller-Riccin ja Rumblen (2012, s. 36) KSAVE-malliin.

Kriittisyys, ongelman ratkaisu ja päätöksenteko

Verrattuna aikaisempaan kokemukseeni koulusta, nykyiset opintoni edellyttävät huomattavasti enemmän kykyä soveltaa opittua ja kerätä tietoa oppituntien ulkopuolelta. Menestyminen opinnoissani ei ole kiinni tiedon tankkaamisesta ja kyvystä muistaa varastoitua tietoa koetilanteissa. Olen oppinut opintojeni aikana paljon uutta, mutta ratkaisevampaan asemaan menestymisen kannalta on kohonnut kompetenssi käyttää, hyödyntää ja soveltaa oppimaani.

Opinnoissa menestymisen resepti:

Hyppysellinen selittämistä
Lusikallinen analysointia
Mitallinen tulkintaa
Kupillinen arviointia
Kannullinen päättelyä

Sekoita tasaisesti reflektoinnilla

(Binkley ym., 2012, s. 39-41.)

Luovuus ja innovatiivisuus

Luovuutta ei ole tarkoituksen mukaista rajata taito- ja taideaineisiin. Luovuutta on kaikkialla. Opinnoissani luovuus voi ilmetä esimerkiksi omaperäisenä ratkaisuna oppimistehtävän suorittamiselle ja rohkeutena kokeilla uusia tapoja. Oven avaaminen luovuudelle tarjoaa mahdollisuuden personoida oppimisen polkua (Looi, Wong, So, Seow, Tohn, Zhang, Norris & Soloway, 2009, s. 1128).

Luovuus on innovaatioiden lähde. Innovaatiot opintojen kontekstissa eivät välttämättä ole suuria. Perinteisestä tavasta poikkeavan oppimistehtävän esitystavan voi nähdä innovaationa, vaikka se ei ekonomien näkemyksen mukaan yltäisi lähellekkään innovaatiolle määriteltyä rajapyykkiä (Binkley, 2012, s. 38).

Luovuus ja innovaatio ovat käsitteitä, jotka ovat näkyvästi esillä niin käsityö- kuin kasvatustieteen opinnoissa.

Kommunikaatio

Oppimistehtävien palautukset tehdään sähköisesti, mutta live-esitelmiä ei ole unohdettu.

Opetuksen kontekstissa kommunikointi on pääasiassa perinteistä, verbaalista ja kirjallista. Oppituntien sisältöön on tuotu jonkin verran mediasisältöjä, kuten videoita.

Yhteydenpito opettajiin oppituntien ulkopuolella tapahtuu sähköpostilla.

Sosiaalista mediaa hyödynnetään opiskelijoiden väliseen yhteydenpitoon. Käytetyt kanavat ovat samoja, jotka ovat käytössä opintojen ulkopuolella.

Toivoisin, että digitaalisia kommunikaation mahdollisuuksia otettaisiin käyttöön opiskelussa enemmän.

Yhteistyö

Yhteistyön harjoittelu opintojen aikana on mielestäni erittäin tärkeää tulevaisuuden kannalta. Ryhmätöitä opinnoissani onkin ollut tulvaksi asti. Työtapana ryhmätyö kehittää itsetuntemusta, kommunikointi- ja organisointitaitoja sekä muiden huomioon ottamista (Binkley, 2012, s. 47).

Ryhmätyöskentelystä saa irti paljon enemmän kuin yksinään saisi aikaiseksi.

Ryhmätyössä kokemani haasteet liittyvät enimmäkseen lukuisien ryhmätöiden aikatauluttamiseen. Varsinkin, kun eri ryhmissä on eri henkilöitä, aikaa ei tunnut koskaan olevan riittävästi. Tämä onkin johtanut siihen, että opiskelijat ryhmäytyvät samojen henkilöiden kanssa. Työskentely samojen henkilöiden kanssa vie lopulta ryhmätyöskentelystä mahdollisuuden oppia kommunikointi- ja yhteistyötaitoja.