Koulunkäynti ja oppimisen tuki Suomessa - Viro

Vaikeavammaisen lapsen koulunkäynti Suomessa

Lisäksi osana oppiaineita opiskellaan laaja-alaisia osaamiskokonaisuuksia.&nbsp;&nbsp; Laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin kuuluvat: &nbsp;&nbsp; - ajattelun ja oppimisen taidot,&nbsp;&nbsp; - monilukutaito,&nbsp;&nbsp; - itsestä huolehtiminen ja arjen taidot,&nbsp; - kulttuurinen osaaminen sekä vuorovaikutus ja ilmaisu,&nbsp; - tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen,&nbsp; - työelämätaidot ja yrittäjyys,&nbsp; - osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen.&nbsp;

Läbi õppeprotsessi soovitakse õpilastes kujundada ka valdkonnaüleseid pädevusi. Valdkonnaülesed pädevused on järgmised: - mõtlemis- ja õpioskused; - mitmikkirjaoskus; - enda eest hoolitsemine ja igapäevaoskused; - kultuuripädevus ning suhtlemine ja väljendusoskus; - infotehnoloogia- ja digipädevus; - tööeluoskused ja ettevõtlus; - osalemine, mõjutamine ja kestliku tuleviku loomine.

s. 1 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC; Paxtoncrafts Charitable Trust s. 5 Papunet: Paxtoncrafts Charitable Trust; Sclera, muokkaus Papunet; Sergio Palao / ARASAAC s. 6 Papunet: Elina Vanninen; Bongiwe Forsgrén, Ammattiopisto Spesia; Kuvako; Sergio Palao / ARASAAC; s. 7 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Lauri Räty; Kuvako; Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Lauri Räty s. 8 Papunet: Kuvako;&nbsp;Kuvako: Sari Kivimäki, Johanna Eskelinen, muokkaus: Anni Raukko; Kuvako s. 10 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Elina Vanninen; Sergio Palao / ARASAAC s. 11 Papunet: Bongiwe Forsgrén, Ammattiopisto Spesia s. 12 Papunet: Elina Vanninen; Sergio Palao / ARASAAC;&nbsp;Sclera s. 13 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Elina Vanninen; Elina Vanninen s. 14 Papunet: &nbsp;Kuvako; Elina Vanninen; Sergio Palao / ARASAAC s. 16 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC s. 17 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Kuvako; Kuvako; Kuvako s. 18 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Lauri Räty; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Papunet s. 21 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Elina Vanninen s. 22 Papunet: Elina Vanninen; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC; s. 23 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Lauri Räty; Sergio Palao / ARASAAC s. 25 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Sclera s. 26 Papunet: Kuvako: Sergio Palao / ARASAAC; Sclera s. 27 Papunet: Sclera, muokkaus Ritva Hämäläinen Savas; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC, Muokkaus Lauri Räty s. 28 Papunet: Elina Vanninen; Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Papunet s. 30 Papunet: Sclera; Kuvako s. 31 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; &nbsp;Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Lauri Räty

Jokaisella oppilaalla on oikeus saada koulupäivinä oppilashuollon palveluita ja oppilaanohjausta.&nbsp; Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, terveyden sekä hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä. Oppilashuollon työntekijöitä ovat esimerkiksi terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi.&nbsp; Oppilaanohjauksella edistetään koulutyön onnistumista. Sen avulla edistetään myös yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista sekä ehkäistään syrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä. Luokkien 7–9 aikana koulun opinto-ohjaajalla on päävastuu oppilaanohjauksen toteuttamisesta.&nbsp;&nbsp;

Igal õpilasel on õigus saada koolipäevadel õpilashoolduse teenuseid ja õpilasnõustamist. Õpilashooldus tähendab õpilase õppimise, tervise ja heaolu edendamist ja hoidmist. Koolis pakuvad õpilashoolduse teenuseid näiteks kooli õde, kuraator ja psühholoog. Õpilasnõustamise abil soodustatakse koolitööga hakkama saamist. Selle abil edendatakse ka võrdõiguslikkuse ja võrdsuse elluviimist ning ennetatakse haridus- ja tööelust kõrvale jäämist. 7.–9. klassides on põhivastutus õpilasnõustamise rakendamise eest õpilasnõustajal.

Esiopetus ja oppivelvollisuus Perustietoa suomalaisesta koulusta Oppiaineittain järjestettävä opetus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki&nbsp; Oppimisen tukeen liittyvät neuvottelut ja asiakirjat Arviointi

Eelõpe ja õppekohustus Üldteave soome koolide kohta 	 Õppeainete alusel korraldatav õpe Tugi õppimiseks ja kooliskäimiseks Õppimise toetamisega seotud nõupidamised ja dokumendid Hindamine

Koulunkäynti ja oppimisen tuki Suomessa

Kooliskäimine ja tugi õppimiseks Soomes 

Perusopetus ja oppivelvollisuus alkavat yleensä sinä vuonna, kun lapsi täyttää seitsemän vuotta. Perusopetus kestää yleensä yhdeksän vuotta eli luokat 1–9.

Kool ja õppekohustus algavad enamasti sel aastal, kui laps saab seitsmeaastaseks. Põhikooli kestus on tavaliselt üheksa aastat, mis vastab klassidele 1–9.

Opetus ja koulutarvikkeet ovat ilmaisia.&nbsp;&nbsp; &nbsp;&nbsp; Koulussa tarjoillaan myös ilmainen koululounas.&nbsp;&nbsp; 	&nbsp; Oppilaan koulupäivän pituus kerrotaan lukujärjestyksessä. Koulupäivien pituudet vaihtelevat.&nbsp; &nbsp; Opetuksen järjestäjältä voi kysyä mahdollisuudesta lapsen aamu- ja iltapäivätoimintaan.&nbsp;

Õppetöö ja õppevahendid on tasuta. Koolis pakutakse ka tasuta koolilõunat. Õpilase koolipäeva pikkus on näidatud tunniplaanis. Koolipäevade pikkus on erinev. Lapse võimalust käia hommikuses või pealelõunases pikapäevarühmas tuleb uurida õppetöö korraldajalt.

Jos oppiminen on lapselle haastavaa, hän voi saada tukea koulunkäyntiinsä.&nbsp;&nbsp; &nbsp; Lapsi voi saada yleistä, tehostettua tai erityistä tukea.&nbsp;&nbsp; 	&nbsp; Tuen taso voi vaihdella koulupolun aikana.&nbsp;&nbsp;

Kui õppimine on lapse jaoks raske, on tal võimalus saada kooliskäimiseks tuge. Laps võib saada üldist, tõhustatud või erituge. Toe tase võib õpingute ajal muutuda.

Suomessa on lakiin perustuva oppivelvollisuus. &nbsp; Jokaisen lapsen on osallistuttava esiopetukseen ja suoritettava perusopetuksen opinnot.&nbsp;

Soomes on seadusel põhinev õppekohustus. Iga laps peab osalema eelõppes ja omandama põhihariduse.

Koulussa arvioidaan oppilaan osaamista, työskentelyä ja käyttäytymistä.&nbsp; Oppilaan arvioinnin tavoitteena on ohjata ja kannustaa opiskelua. Arviointi kertoo, miten hyvin oppilas on saavuttanut oppimisen tavoitteet.&nbsp; Oppilaalle tulee antaa monipuolisia mahdollisuuksia näyttää osaamisensa. Oppimistapoja on erilaisia. Mikä on sinun lapsellesi paras tapa oppia?&nbsp;&nbsp; Oppilas arvioi myös itse omaa osaamistaan. Lisäksi oppilas voi saada suorituksestaan palautetta koulukaveriltaan.&nbsp;

Koolis hinnatakse õpilase pädevust, hoolsust ja käitumist. Õpilaste hindamise eesmärk on suunata ja innustada õpilast õppima. Hindamine näitab, kui hästi õpilane on saavutanud õpieesmärgid. Õpilasele tuleks pakkuda mitmekülgseid võimalusi oma pädevuse näitamiseks. Õppimisviise on erinevaid. Milline on teie lapse jaoks parim viis õppimiseks? Õpilane hindab ka ise oma pädevust. Õpilane saab tagasisidet oma saavutuste kohta ka koolikaaslaselt.

Jos oppiaineiden tavoitteet ovat lapselle liian vaikeita, oppimäärän tavoitteet voidaan yksilöllistää eli tavoitteita helpotetaan lapselle sopiviksi. Oppilaalla tulee olla erityisen tuen päätös.&nbsp; Tarvittaessa oppilas voidaan vapauttaa jonkin oppiaineen oppimäärän opiskelusta.

Kui õppeainetes seatud eesmärgid on lapsele liiga rasked, võib õppekava eesmärke lihtsustada ja muuta need lapsele sobivamaks. Õpilase suhtes peab olema tehtud eritoe otsus. Vajaduse korral saab õpilase vabastada teatud õppeaine õppimisest.

Tuki voi olla esimerkiksi tukiopetusta, erityisopetusta, ohjaajan apua tai eriyttämistä.&nbsp; &nbsp; Eriyttäminen tarkoittaa, että opetusta, oppimateriaalia tai tehtävien määrää muokataan yksilöllisesti oppilaan oppimisen tarpeisiin.&nbsp;&nbsp; &nbsp; Opiskelun tukena voidaan käyttää myös oppiaineen erityisiä painoalueita. Silloin oppilaan tavoitteena on opiskella vain oppiaineen keskeisiä sisältöjä eli ydinsisältöjä.&nbsp;&nbsp; &nbsp; Opiskelun erityisiä painoalueita voidaan käyttää vain tehostetun tai erityisen tuen aikana. Painoalueet määritellään vain niihin oppiaineisiin, joissa oppilas niitä tarvitsee. Opittavat sisällöt määritellään oppimissuunnitelmassa tai Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa eli HOJKSissa.&nbsp;

Tugi võib olla näiteks tugiõpe, eriõpe, juhendaja abi või õppe diferentseerimine. Õppe diferentseerimine tähendab, et õpet, õppematerjale või ülesannete hulka kohandatakse vastavalt õpilase individuaalsetele õpivajadustele. Õppimise toetamiseks võib kasutada ka spetsiaalset rõhuasetust õppeaines. Sel juhul on õpilase eesmärk õppida ainult õppeaine keskset sisu, st põhisisu. Õppimise spetsiaalset rõhuasetust saab kasutada ainult tõhustatud või eritoe korral. Rõhuasetust rakendatakse ainult nendes õppeainetes, kus õpilane neid vajab. Õpitav sisu on määratud kindlaks õppekavas või personaalses õppetöö korraldamise kavas (soomekeelne lühend HOJKS).

Jokaisella vuosiluokalla on omat tavoitteet ja sisällöt eri oppiaineille. Tavoitteet kertovat, mitä lapsen on tarkoitus oppia ja osata eri oppiaineissa. Sisällöt kertovat, mitä lapsi opiskelee eri oppiaineissa. Jokaisen vuosiluokan tavoitteet ja sisällöt kerrotaan paikallisessa opetussuunnitelmassa.

Eri vanuses klassidel on õppeainetes erinev õppekava. Õppekava eesmärkides määratakse kindlaks, mida laps peab teatud õppeaines mingil aastal oskama. Õppekava sisu määrab, mida konkreetselt laps antud õppeaines õpib. Iga klassi õppekava eesmärgid ja sisu määratakse kindlaks kohaliku omavalitsuse või kooli tasemel.

Oppilaan tuen suunnittelemiseksi pidetään myös joka lukuvuosi neuvottelu.&nbsp;&nbsp; &nbsp; Tehostetun tuen oppilaalle laaditaan asiakirja, jonka nimi on oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaa on mahdollista käyttää myös yleisen tuen oppilaan asioissa.&nbsp;&nbsp; &nbsp; Erityisen tuen oppilaalle laaditaan asiakirja, jonka nimi on Henkilökohtainen oppimisen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS.&nbsp;

Õpilase toetuse planeerimiseks toimub igal õppeaastal ka nõupidamine. Kui õpilasele on määratud tõhustatud tugi, koostatakse dokument nimega õppekava. Õppekava on võimalik kasutada ka üldist tuge saava õpilase puhul. Erituge vajavale õpilasele koostatakse dokument nimega personaalne õppetöö korraldamise kava (soomekeelne lühend HOJKS).

Oppivelvollisuus tarkoittaa sitä, että lapsi osallistuu perusopetukseen tai saa perusopetuksen oppimäärän tiedot muulla tavalla.&nbsp;&nbsp; &nbsp; Oppivelvollisuus jatkuu myös perusopetuksen jälkeen. Oppivelvollisuus päättyy, kun opiskelija täyttää 18 vuotta tai opiskelija on suorittanut ylioppilastutkinnon tai ammatillisen tutkinnon.&nbsp; &nbsp; Huoltajalla on vastuu, että lapsi suorittaa oppivelvollisuutensa.&nbsp;

Õppekohustus tähendab seda, et laps osaleb põhikooli õppetegevuses või omandab põhiharidusele vastavad teadmised mingil muul moel. Õppekohustus jätkub ka pärast põhihariduse omandamist. Õppekohustus lõpeb, kui õpilane on saanud 18-aastaseks või kui õpilane on sooritanud lõpueksamid või kutseeksami. Lapse õppekohustuse täitmise eest vastutab hooldaja.

Oppilaan tukeen liittyvät neuvottelut ja asiakirjat&nbsp;

Õpilase toetamisega seotud nõupidamised ja dokumendid

Oppilaan tukeen liittyvistä asioista pidetään erilaisia neuvotteluja ja tehdään pedagogisia asiakirjoja.&nbsp;&nbsp; Jos oppilaan tukea muutetaan yleisen ja tehostetun tuen välillä, laaditaan asiakirja, jonka nimi on pedagoginen arvio.&nbsp;&nbsp; Jos oppilaan tukea muutetaan tehostetun ja erityisen tuen välillä, laaditaan asiakirja, jonka nimi on pedagoginen selvitys.&nbsp; Erityisen tuen järjestelyistä päätetään erityisen tuen päätöksessä. Jos erityisen tuen päätöksen asioita pitää muuttaa, tehdään uusi pedagoginen selvitys. Erityisen tuen päätös tarkistetaan myös aina 2. luokan jälkeen ja ennen 7. luokalle siirtymistä.&nbsp;&nbsp;

Õpilase toetamisega seotud küsimuste üle peetakse nõu ja koostatakse pedagoogilisi dokumente. Kui õpilasele määratud tuge muudetakse üldise ja tõhustatud toe vahel, koostatakse dokument nimega pedagoogiline hinnang. Kui õpilasele määratud tuge muudetakse tõhustatud ja eritoe vahel, koostatakse dokument nimega pedagoogiline aruanne. Eritoe rakendamise kord otsustatakse eritoe otsuses. Kui eritoe otsust on vaja muuta, koostatakse uus pedagoogiline aruanne. Samuti vaadatakse eritoe otsus alati üle pärast 2. klassi ja enne 7. klassi üleminekut.

Lukuvuoden jälkeen oppilas siirtyy seuraavalle luokalle, jos hän on saavuttanut oppimisen tavoitteensa.&nbsp;&nbsp; Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle. Asiasta keskustellaan kevätlukukaudella oppilaan ja huoltajien kanssa.&nbsp; Lukuvuoden päättyessä oppilas saa lukuvuositodistuksen. Oppilas saa päättötodistuksen, kun lukuvuosi päättyy 9. luokalla.&nbsp;

Kui õpilane on saavutanud õpieesmärgid, viiakse ta õppeaasta lõpus üle järgmisesse klassi. Õpilane võidakse jätta klassikursust kordama. Seda arutatakse õpilase ja hooldajatega kevadsemestril. Õppeaasta lõpus saab õpilane õppeaastatunnistuse. Lõputunnistuse saab õpilane 9. klassi õppeaasta lõpus.

Tugi õppimiseks ja kooliskäimiseks

Lukuvuosi alkaa elokuussa ja päättyy touko-kesäkuun vaihteessa. Lukuvuosi koostuu syys- ja kevätlukukaudesta.&nbsp; &nbsp; Kesäloma kestää noin kaksi kuukautta.&nbsp; &nbsp; Muita lyhyempiä lomia ovat syysloma, joululoma ja talviloma. &nbsp;

Õppeaasta algab augustis ja lõppeb mai lõpus või juuni alguses. Õppeaasta koosneb sügis- ja kevadsemestrist. Suvevaheaeg kestab ligikaudu kaks kuud. Muud lühemad vaheajad on sügisvaheaeg, jõuluvaheaeg ja talvevaheaeg.

Näistä asioista voitte keskustella lapsenne opettajan kanssa.

Mitä teidän mielestänne lapsen pitäisi oppia koulussa? Mitkä ovat teidän mielestänne lapsen vahvuuksia? Mistä asioista lapsi pitää koulussa? Mitä muuta koulun pitäisi ottaa huomioon, kun työskennellään lapsenne kanssa?

Neid asju saate arutada oma lapse õpetajaga. Mida peaks laps teie arvates koolis õppima? Millised on teie arvates lapse tugevad küljed? 	 Millised asjad lapsele koolis meeldivad? Milliseid muid asjaolusid peaks kool teie lapsega töötamisel arvestama?

Tämä opas kertoo lapsen koulunkäynnistä Suomessa. Opas sisältää käännökset yleisimmillä Suomessa käytössä olevilla kielillä. Opas on kirjoitettu selkeällä kielellä. Lähteinä on käytetty Opetushallituksen antamia ohjeita ja määräyksiä.&nbsp;

Käesolev juhend selgitab laste kooliskäimist Soomes. Juhend on tõlgitud peamistesse Soomes kasutatavatesse keeltesse. Juhend on koostatud lihtsas keeles. Allikatena on kasutatud haridusameti välja antud juhendeid ja eeskirju.

Oppimissuunnitelmassa ja HOJKSissa kuvataan, millaista oppimisen tukea oppilas saa ja mitä asioita oppilas opiskelee.&nbsp; &nbsp; Lapsi, hänen huoltajansa ja opettaja pohtivat yhdessä, mitä lapsen olisi tärkeä oppia ja kuinka hänen oppimistaan tuetaan koulussa.&nbsp;&nbsp;

Õppekavas ja HOJKSis kirjeldatakse, millist õppimise tuge õpilane saab ja milliseid aineid õpilane õpib. Laps, tema hooldaja ja õpetaja arutavad üheskoos, mida oleks lapsel oluline õppida ja kuidas tema õppimist koolis toetada.

Maahanmuuttotaustainen oppilas voi opiskella suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää (S2).&nbsp;&nbsp; &nbsp; Lisäksi opetuksen järjestäjältä voi kysyä mahdollisuudesta oman äidinkielen opiskeluun.&nbsp;&nbsp; &nbsp; Oman uskonnon opetusta järjestetään, jos siihen osallistuu vähintään kolme oppilasta.&nbsp;

Sisserändaja taustaga õpilane saab õppida soome keelt ja kirjandust võõrkeelena (S2-õpe). Lisaks saab õppetöö korraldajalt küsida võimaluste kohta õppida lapse emakeelt. Oma usundi õpetamist korraldatakse juhul, kui osalevaid õpilasi on vähemalt kolm.

Esiopetus kestää yleensä yhden vuoden.&nbsp;&nbsp; &nbsp; Esiopetusta järjestetään päiväkodissa, koulussa tai jossain muussa siihen sopivassa paikassa. &nbsp;

Eelõpe kestab enamasti ühe aasta. Eelõpet korraldatakse lasteaedades, koolides või muudes sobivates kohtades.

Üldteave soome koolide kohta

Kouluun ei saa tulla sairaana.&nbsp;&nbsp; &nbsp; Kaikista poissaoloista pitää ilmoittaa opettajalle.&nbsp;

Kooli ei või tulla haigena. Puudumistest tuleb õpetajale teada anda.

Oppaan kokoamisesta ovat vastanneet: Juhendi on koostanud: VIP-verkoston toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen teemaryhmä Lauri Räty, erityisluokanopettaja, Jyväskylä Päivi Lång, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Pirjo Koivula, opetusneuvos, Opetushallitus Irene Rämä, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto Aino Äikäs, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto Maarit Lasanen, rehtori, Elmeri-koulut Maiju Mäki, tuottaja, Kehitysvammaliitto Merja Mannerkoski, erityisasiantuntija, opetus- ja kulttuuriministeriö

Perusopetuksessa opiskellaan yleensä eri oppiaineita. Oppiaineita ovat esimerkiksi matematiikka, ympäristöoppi, liikunta, käsityö, kuvataide, englannin kieli, musiikki ja uskonto tai elämänkatsomustieto.

Koolis õpitakse tavaliselt erinevaid õppeaineid. Õppeained on näiteks matemaatika, loodusõpetus, kehaline kasvatus, käsitöö, kunstiõpetus, inglise keel, muusikaõpetus ning usundilugu või kultuurilugu.

Jokaisella oppilaalla on oma luokka ja opettaja.&nbsp;&nbsp; Luokassa voi työskennellä myös koulunkäynninohjaajia tai -avustajia.&nbsp;&nbsp; &nbsp; Rehtori on koulun johtaja.  &nbsp; 	&nbsp; Koulun henkilökunta voi olla mitä tahansa sukupuolta. Enemmistö henkilökunnasta on yleensä naisia.&nbsp; &nbsp; Perusopetuksessa opetuskieli on yleensä suomi tai ruotsi.&nbsp;

Õpilased on jagatud klassidesse, millel on oma õpetajad. Klassi töös võivad osaleda ka juhendajad või abilised. Kooli juhib direktor. Koolis võivad töötada nii mehed kui ka naised. Tavaliselt on enamus koolitöötajaid naised. Põhikoolis on õppekeel tavaliselt soome või rootsi keel.

Name

Safari may block some audio or video from playing automatically and ‘read to me’ will skip these. You can configure this in Safari’s preferences.