Vaikeavammaisen lapsen koulunkäynti Suomessa (viro)

Vaikeavammaisen lapsen koulunkäynti Suomessa

Jokaisella oppilaalla on oma luokka ja opettaja. Luokassa voi työskennellä myös koulunkäynninohjaajia tai -avustajia. &nbsp; Rehtori on koulun johtaja.&nbsp; &nbsp; Koulun henkilökunta voi olla mitä tahansa sukupuolta. Enemmistö henkilökunnasta on yleensä naisia. &nbsp;

Õpilased on jagatud klassidesse, millel on oma õpetajad. Klassi töös võivad osaleda ka juhendajad või abilised. &nbsp; Kooli juhib direktor. &nbsp; Koolis võivad töötada nii mehed kui ka naised. Tavaliselt on enamus koolitöötajaid naised.

Esiopetus kestää yleensä yhden vuoden. Esiopetusta järjestetään päiväkodissa, koulussa tai jossain muussa siihen sopivassa paikassa.

Eelõpe kestab enamasti ühe aasta. &nbsp; Eelõpet korraldatakse lasteaedades, koolides või muudes sobivates kohtades.

Vaikeavammaisen lapsen koulunkäynti Suomessa

Raske puudega laste kooliskäimine Soomes

Jos oppiaineiden tavoitteet ovat lapselle liian vaikeita, oppimäärän tavoitteet voidaan yksilöllistää eli tavoitteita helpotetaan lapselle sopiviksi.

Kui õppeainetes seatud eesmärgid on lapsele liiga rasked, võib õppekava eesmärke lihtsustadaja muuta need lapsele sobivamaks.

s.1 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC; Paxtoncrafts Charitable Trust s.5. Papunet: Paxtoncrafts Charitable Trust; Sclera, muokkaus Papunet; Sergio Palao / ARASAAC s.6 Papunet: Elina Vanninen; Kuvako; Sergio Palao / ARASAAC; Sclera&nbsp; s.7 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Lauri Räty; Kuvako; Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Lauri Räty s. 8 Papunet: Kuvako;&nbsp;Kuvako: Sari Kivimäki, Johanna Eskelinen, muokkaus: Anni Raukko; Kuvako s. 11 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Elina Vanninen; Sergio Palao / ARASAAC s. 12 Lauri Räty s. 13 Papunet: Elina Vanninen; Sergio Palao / ARASAAC;&nbsp;Sclera s. 14 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Elina Vanninen; Elina Vanninen s. 16 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC s. 17 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Kuvako; Kuvako; Kuvako s. 18 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Lauri Räty; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Papunet s. 20 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Elina Vanninen s. 21 Papunet: Elina Vanninen; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC s. 22 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Lauri Räty; Sergio Palao / ARASAAC s. 23 Papunet: Kuvako: Sergio Palao / ARASAAC; Sclera s. 24 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Lauri Räty; Elina Vanninen; Sclera s. 25 Papunet: Kuvako; Kuvako; Elina Vanninen s. 27 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC; Lauri Räty; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC&nbsp; s. 28 Papunet:&nbsp;Sergio Palao / ARASAAC; Elina Vanninen; Sergio Palao / ARASAAC; Kuvako; Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Papunet s. 29-33 videot Lauri Räty, taustamusiikki Apple iMovie Videot on kuvattu covid-19-pandemian aikana, joten kuvauksissa on käytetty kasvomaskeja voimassaolleiden suositusten mukaisesti. s. 35 Papunet: Sclera; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Lauri Räty s. 36 Papunet: Elina Vanninen; Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Papunet

Tämä opas kertoo lapsen koulunkäynnistä Suomessa. Oppaan alussa luvuissa 1–3 kerrotaan, miten koulunkäynti järjestetään yleensä. Luvuissa 4–6 kerrotaan, miten koulunkäynti järjestetään, jos oppilas tarvitsee erityistä tukea oppimiseensa ja hänellä on pidennetty oppivelvollisuus. Opas sisältää käännökset yleisimmillä Suomessa käytössä olevilla kielillä sekä viittomakielellä. Opas on kirjoitettu selkeällä kielellä. Lähteinä on käytetty Opetushallituksen antamia ohjeita ja määräyksiä.&nbsp;

Käesolev juhend selgitab laste kooliskäimist Soomes. Juhendi alguses punktides 1–3 selgitatakse kooliskäimise üldist korraldamist. Punktides 4–6 selgitatakse, kuidas korraldatakse kooliskäimine juhul, kui õpilane vajab õppimiseks erituge ja tal on pikendatud õppekohustus. Juhend on tõlgitud peamistesse Soomes kasutatavatesse keeltesse ja viipekeelde. Juhend on koostatud lihtsas keeles. Allikatena on kasutatud haridusameti välja antud juhendeid ja eeskirju.

Oppivelvollisuus tarkoittaa sitä, että lapsi osallistuu perusopetukseen tai saa perusopetuksen oppimäärän tiedot muulla tavalla. Oppivelvollisuus jatkuu siihen asti, kun opiskelija täyttää 18 vuotta tai opiskelija on suorittanut ylioppilastutkinnon tai ammatillisen tutkinnon. Huoltajalla on vastuu, että lapsi suorittaa oppivelvollisuutensa.&nbsp;

Õppekohustus tähendab seda, et laps osaleb põhikooli õppetegevuses või omandab põhiharidusele vastavad teadmised mingil muul moel. Õppekohustus kestab seni, kuni õpilane on saanud 18-aastaseks või kui õpilane on sooritanud lõpueksamid või kutseeksami. Lapse õppekohustuse täitmise eest vastutab hooldaja.

Suomessa jokainen lapsi on velvollinen ja oikeutettu osallistumaan esiopetukseen ja perusopetukseen eli käymään koulua. &nbsp; Ennen kuin lapsi aloittaa perusopetuksen, lapsen on osallistuttava esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet täyttävään toimintaan.

Soomes on kõigil lastel kohustus ja samas ka õigus osaleda eelõppes ja käia koolis. Enne kooliskäimise alustamist peab laps osalema eelõppes või muus eelõppe eesmärkidele vastavas tegevuses.

Kognitiiviset taidot - tarkoittavat esimerkiksi aistien käyttöä, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja ja muistamista.

kognitiivsed oskused – Tähendavad näiteks aistingute kasutamist, mõtlemise ja probleemide lahendamise oskusi ja meeles pidamist.

Jos oppiminen on lapselle haastavaa, hän voi saada tukea koulunkäyntiinsä. Lapsi voi saada yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Tässä oppaassa keskitytään erityiseen tukeen.

Kui õppimine on lapse jaoks raske, on tal võimalus saada kooliskäimiseks tuge. Laps võib saada üldist, tõhustatud või erituge. Selles juhendis keskendutakse eritoe andmisele.

Esiopetus ja oppivelvollisuus Perustietoa suomalaisesta koulusta Oppiaineittain järjestettävä opetus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki&nbsp; Pidennetty oppivelvollisuus Toiminta-alueittain järjestettävä opetus HOJKS – henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

Eelõpe ja õppekohustus Üldteave soome koolide kohta Õppeainete alusel korraldatav õpe Tugi õppimiseks ja kooliskäimiseks Pikendatud õppekohustus Valdkondade alusel korraldatav õpe Personaalne õppetöö korraldamise kava

Näistä asioista voitte keskustella lapsenne opettajan kanssa.

Mitä teidän mielestänne lapsen pitäisi oppia koulussa? Mitkä ovat teidän mielestänne lapsen vahvuuksia? Mistä asioista lapsi pitää koulussa? Mitä muuta koulun pitäisi ottaa huomioon, kun työskennellään lapsenne kanssa?

Mida peaks laps teie arvates koolis õppima? &nbsp; Millised on teie arvates lapse tugevad küljed? &nbsp; Millised asjad lapsele koolis meeldivad? &nbsp; Milliseid muid asjaolusid peaks kool teie lapsega töötamisel arvestama?

Lapsilla, joilla on vaikea vamma tai sairaus, on pidennetty oppivelvollisuus. Pidennetty oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Pidennetty oppivelvollisuus tarkoittaa sitä, että lapsella on mahdollisuus olla kaksi vuotta esiopetuksessa. Huoltajat päättävät, aloittaako lapsi esiopetuksessa 5- vai 6-vuotiaana.

Raske puude või haigusega lastel on pikendatud õppekohustus. &nbsp; Pikendatud õppekohustus algab aastal kui laps saab kuueaastaseks. &nbsp; Pikendatud õppekohustus tähendab seda, et lapsel on võimalus käia eelõppes kaks aastat. &nbsp; Hooldajad otsustavad, kas laps alustab eelõpet 5- või 6-aastasena.

Jokaisella vuosiluokalla on omat tavoitteet ja sisällöt eri oppiaineille. Tavoitteet kertovat, mitä lapsen on tarkoitus oppia ja osata eri oppiaineissa. Sisällöt kertovat, mitä lapsi opiskelee eri oppiaineissa. Jokaisen vuosiluokan tavoitteet ja sisällöt kerrotaan paikallisessa opetussuunnitelmassa.

Eri vanuses klassidel on õppeainetes erinev õppekava. &nbsp; Õppekava eesmärkides määratakse kindlaks, mida laps peab teatud õppeaines mingil aastal oskama. Õppekava sisu määrab, mida konkreetselt laps antud õppeaines õpib. &nbsp; Iga klassi õppekava eesmärgid ja sisu määratakse kindlaks kohalikul tasemel.

Perusopetuksessa opiskellaan yleensä eri oppiaineita. Oppiaineita ovat esimerkiksi matematiikka, ympäristöoppi, liikunta, käsityö, kuvataide, englannin kieli, musiikki sekä uskonto tai elämänkatsomustieto.

Koolis õpitakse tavaliselt erinevaid õppeaineid. Õppeained on näiteks matemaatika, loodusõpetus, kehaline kasvatus, käsitöö, kunstiõpetus, inglise keel, muusikaõpetus ning usundilugu või kultuurilugu.

Opetus ja koulutarvikkeet ovat ilmaisia. Koulussa tarjoillaan myös ilmainen koululounas. Opetuksen järjestäjältä voi kysyä mahdollisuudesta lapsen aamu- ja iltapäivätoimintaan.&nbsp;

Õppetöö ja õppevahendid on tasuta. Koolis pakutakse ka tasuta koolilõunat. Lapse võimalust käia hommikuses või pealelõunases pikapäevarühmas tuleb uurida õppetöö korraldajalt.

Kouluun ei saa tulla sairaana. Kaikista poissaoloista pitää ilmoittaa opettajalle.&nbsp;

Kooli ei või tulla haigena. &nbsp; Puudumistest tuleb õpetajale teada anda.

Opetuksen järjestäjältä voi kysyä mahdollisuudesta oman äidinkielen opiskeluun. Oman uskonnon opetusta järjestetään, jos siihen osallistuu vähintään kolme oppilasta. Jokainen oppilas opiskelee suomen kieltä (S2-opetus).

Õppetöö korraldajalt võib küsida võimaluste kohta õppida lapse emakeelt. &nbsp; Oma usundi õpetamist korraldatakse juhul, kui osalevaid õpilasi on vähemalt kolm. &nbsp; Kõik õpilased peavad õppima soome keelt tasemel S2.

Lukuvuosi alkaa elokuussa ja päättyy touko-kesäkuun vaihteessa. &nbsp; Kesäloma kestää noin kaksi kuukautta. &nbsp; Muita lomia ovat syysloma, joululoma ja talviloma.&nbsp;

Õppeaasta algab augustis ja lõppeb mai lõpus või juuni alguses. &nbsp; Suvevaheaeg kestab ligikaudu kaks kuud. &nbsp; Muud vaheajad on sügisvaheaeg, jõuluvaheaeg ja talvevaheaeg.

Oppaan kokoamisesta ovat vastanneet: VIP-verkoston toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen teemaryhmä Lauri Räty, erityisluokanopettaja, Jyväskylä Päivi Lång, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Pirjo Koivula, opetusneuvos, Opetushallitus Irene Rämä, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto Aino Äikäs, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto Maarit Lasanen, rehtori, Elmeri-koulut

Tuen suunnittelemiseksi koulussa pidetään palaveri yhteistyössä huoltajien ja opettajan kanssa. Erityisen tuen järjestelyistä päätetään erityisen tuen päätöksessä. Oppilasta ja hänen huoltajaansa kuullaan ennen hallinnollisen päätöksen tekemistä. Oppimisen tuesta tehdään kirjallinen suunnitelma (HOJKS).&nbsp;

Toe planeerimiseks korraldatakse koolis hooldajate ja õpetajatega ühine koosolek. Eritoe korraldamine määratakse kindlaks eritoe otsuses. Enne nimetatud otsuse tegemist kuulatakse ära õpilane ja tema hooldaja. Õppimise toe kohta koostatakse kirjalik kava.

Jos oppiaineiden yksilöllistetytkin tavoitteet ovat lapselle liian vaikeita, lapsen koulunkäynti voidaan järjestää toiminta-alueittain. Silloin lapsi ei opiskele oppiaineita, vaan lapselle mietitään juuri hänelle tärkeät tavoitteet, joiden mukaan hän opiskelee.&nbsp; Lapsen huoltajat, opettaja ja muut asiantuntijat miettivät yhdessä, kumpi vaihtoehto olisi lapselle parempi.&nbsp; Toiminta-alueittain järjestettävästä opetuksesta päätetään erityisen tuen päätöksessä.

Kui ka õppeainete lihtsustatud eesmärgid on lapse jaoks liiga rasked, võidakse lapse kooliskäimine korraldada valdkondade kaupa. Sellisel juhul ei õpi laps õppeaineid, vaid talle määratakse tema jaoks olulised valdkondade eesmärgid, mille kohaselt toimub ka õppetöö. Lapse hooldajad, õpetaja ja muud spetsialistid arutavad koos, kumb variant lapsele parem on. Valdkondade alusel korraldatud õpe määratakse kindlaks eritoe otsuses.

Perusopetus ja oppivelvollisuus alkavat yleensä sinä vuonna, kun lapsi täyttää seitsemän vuotta. &nbsp; Perusopetus kestää yleensä yhdeksän vuotta, eli luokat 1–9.

Kool ja õppekohustus algavad enamasti sel aastal, kui laps saab seitsmeaastaseks. Põhikooli kestus on tavaliselt üheksa aastat, mis vastab klassidele 1–9.

Sosiaaliset taidot - tarkoittavat toisten ihmisten kanssa yhdessä toimimisen taitoja.&nbsp; &nbsp;

Sotsiaalsed oskused – Tähendavad koos teiste inimestega tegutsemise oskusi.

Kieli ja kommunikaatio - Tavoitteena on, että lapsi pystyy kommunikoimaan muiden ihmisten kanssa. Kommunikointikeinoja ovat esimerkiksi puhe, viittomat ja kuvien käyttö.&nbsp;Opetuksen järjestäjältä voi kysyä mahdollisuudesta oman äidinkielen opetukseen.

Keel ja kommunikatsioon – Eesmärk on, et laps suudaks teiste inimestega suhelda. Kommunikatsioonivahendid on näiteks kõne, viipekeele märgid ja piltide kasutamine.&nbsp;Õppetöö korraldajalt võib küsida võimaluste kohta õppida oma emakeelt.

Tuki voi olla esimerkiksi opettajan antamaa tukiopetusta, erityisopetusta, ohjaajan apua tai apuvälineiden käyttöä.

Tugi võib olla näiteks õpetaja antav tugiõpe, eriõpe, juhendaja abi või abivahendite kasutamine.

Pidennetystä oppivelvollisuudesta päätetään yleensä ennen esiopetuksen aloittamista erityisen tuen päätöksessä. Erityisen tuen päätöksen tekee opetuksen järjestäjän määräämä henkilö. Opetuksen järjestäjä on yleensä kunta, jossa lapsi asuu. Pidennetystä oppivelvollisuudesta voidaan päättää myös perusopetuksen aikana.

Pikendatud õppekohustus määratakse enamasti kindlaks enne eelõppe alustamist eritoe otsuses. Eritoe otsuse teeb õppetöö korraldaja määratud isik. Õppetöö korraldaja on enamasti lapse elukohajärgne omavalitsus. Pikendatud õppekohustus võidakse määrata ka põhihariduse omandamise ajal.

HOJKS tehdään vuosittain esi- ja perusopetuksessa. &nbsp; Lapsen huoltajat, opettaja ja muut työntekijät pohtivat yhdessä, mitä lapsen olisi tärkeä oppia ja kuinka hänen oppimistaan tuetaan koulussa. &nbsp; Oppimisen tavoitteet kirjataan HOJKSiin.&nbsp;

Personaalne õppetöö korraldamise kava koostatakse aasta kaupa nii eel- kui ka põhikoolis. &nbsp; Lapse hooldajad, õpetajad ja muud töötajad arutavad üheskoos, mida oleks lapsel kõige olulisem õppida ja kuidas tema õppimist koolis toetada. &nbsp; Õppimise eesmärgid fikseeritakse personaalses õppetöö korraldamise kavas.

HOJKS – Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

Toiminta-alueittain järjestettävä opetus

Motoriset taidot - tarkoittavat esimerkiksi kehon hahmottamista, liikkumisen taitoja ja käden toimintoja.&nbsp;

Motoorsed oskused – Tähendavad näiteks oma keha mõistmist, liikumisoskusi ja käelist tegevust.

Päivittäisten toimintojen taidot - lisäävät omatoimisuutta ja itsenäisyyttä arkipäiväisessä elämässä.&nbsp;

Igapäevategevuste oskused – Parandavad iseseisvat hakkama saamist igapäevaelus.

Toiminta-alueita on viisi: kognitiiviset taidot, sosiaaliset taidot, motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio sekä päivittäisten toimintojen taidot.

Tegevusvaldkondi on viis: kognitiivsed oskused, sotsiaalsed oskused, motoorsed oskused, keel ja kommunikatsioon ning igapäevategevuse oskused.

Eelõpe ja õppekohustus

Name

Safari may block some audio or video from playing automatically and ‘read to me’ will skip these. You can configure this in Safari’s preferences.