Vaikeavammaisen lapsen koulunkäynti Suomessa (saame)

Vaikeavammaisen lapsen koulunkäynti Suomessa

Esiopetus ja oppivelvollisuus Perustietoa suomalaisesta koulusta Oppiaineittain järjestettävä opetus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki&nbsp; Pidennetty oppivelvollisuus Toiminta-alueittain järjestettävä opetus HOJKS – henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

Ovdaoahpahus ja oahppogeatnegasvuohta Vuođđodieđut suopmelaš skuvllas Oahppoávdnasiid bokte ordnejuvvon oahpahus Oahppama ja skuvlavázzima doarjja Guhkiduvvon oahppogeatnegasvuohta Doaibmasurggiid bokte ordnejuvvon oahpahus POOGP – persovnnalaš oahpahusa ordnema guoskevaš plána

Perusopetus ja oppivelvollisuus alkavat yleensä sinä vuonna, kun lapsi täyttää seitsemän vuotta. &nbsp; Perusopetus kestää yleensä yhdeksän vuotta, eli luokat 1–9.

Vuođđooahpahus ja oahppogeatnegasvuohta álget dábálaččat dan jagi go mánná deavdá 7 jagi. &nbsp; Vuođđooahpahus bistá dábálaččat ovcci jagi, dahjege luohkáid 1-9.

Pidennetystä oppivelvollisuudesta päätetään yleensä ennen esiopetuksen aloittamista erityisen tuen päätöksessä. Erityisen tuen päätöksen tekee opetuksen järjestäjän määräämä henkilö. Opetuksen järjestäjä on yleensä kunta, jossa lapsi asuu. Pidennetystä oppivelvollisuudesta voidaan päättää myös perusopetuksen aikana.

Guhkiduvvon oahppogeatnegasvuođas mearriduvvo dábálaččat ovdal ovdaoahpahusa&nbsp; álggaheami earenoamáš doarjaga mearrádusas. &nbsp; Earenoamáš doarjaga mearrádusa dahká oahpahusa ordnema mearridan olmmoš. &nbsp; Oahpahusa ordnejeaddji lea dábálaččat gielda, gos mánná ássá. &nbsp; Guhkiduvvon oahppogeatnegasvuođas sáhttá mearridit maiddái vuođđooahpahusa áigge.

s.1 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC; Paxtoncrafts Charitable Trust s.5. Papunet: Paxtoncrafts Charitable Trust; Sclera, muokkaus Papunet; Sergio Palao / ARASAAC s.6 Papunet: Elina Vanninen; Kuvako; Sergio Palao / ARASAAC; Sclera&nbsp; s.7 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Lauri Räty; Kuvako; Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Lauri Räty s. 8 Papunet: Kuvako;&nbsp;Kuvako: Sari Kivimäki, Johanna Eskelinen, muokkaus: Anni Raukko; Kuvako s. 11 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Elina Vanninen; Sergio Palao / ARASAAC s. 12 Lauri Räty s. 13 Papunet: Elina Vanninen; Sergio Palao / ARASAAC;&nbsp;Sclera s. 14 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Elina Vanninen; Elina Vanninen s. 16 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC s. 17 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Kuvako; Kuvako; Kuvako s. 18 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Lauri Räty; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Papunet s. 20 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Elina Vanninen s. 21 Papunet: Elina Vanninen; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC s. 22 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Lauri Räty; Sergio Palao / ARASAAC s. 23 Papunet: Kuvako: Sergio Palao / ARASAAC; Sclera s. 24 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Lauri Räty; Elina Vanninen; Sclera s. 25 Papunet: Kuvako; Kuvako; Elina Vanninen s. 27 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC; Lauri Räty; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC&nbsp; s. 28 Papunet:&nbsp;Sergio Palao / ARASAAC; Elina Vanninen; Sergio Palao / ARASAAC; Kuvako; Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Papunet s. 29-33 videot Lauri Räty, taustamusiikki Apple iMovie Videot on kuvattu covid-19-pandemian aikana, joten kuvauksissa on käytetty kasvomaskeja voimassaolleiden suositusten mukaisesti. s. 35 Papunet: Sclera; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Lauri Räty s. 36 Papunet: Elina Vanninen; Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Papunet

Tuen suunnittelemiseksi koulussa pidetään palaveri yhteistyössä huoltajien ja opettajan kanssa. Erityisen tuen järjestelyistä päätetään erityisen tuen päätöksessä. Oppilasta ja hänen huoltajaansa kuullaan ennen hallinnollisen päätöksen tekemistä. Oppimisen tuesta tehdään kirjallinen suunnitelma (HOJKS).&nbsp;

Doarjaga plánema várás skuvllas dollojuvvo deaivvadeami ovttasbarggus fuolaheaddjiin ja oahpaheaddjiin. &nbsp; Earenoamáš doarjaga ordnemiin mearriduvvo doarjaga mearrádusas. Oahppi ja su fuolaheaddji gullojuvvo ovdal hálddahuslaš mearrádusa dahkama. &nbsp; Oahppama doarjagis dahkko girjjálaš plána.

Lukuvuosi alkaa elokuussa ja päättyy touko-kesäkuun vaihteessa. &nbsp; Kesäloma kestää noin kaksi kuukautta. &nbsp; Muita lomia ovat syysloma, joululoma ja talviloma.&nbsp;

Lohkanjahki álgá borgemánus ja nohká miesse-geassemánu molsašumis. &nbsp; Geasseluopmu bistá sulaid guokte mánu. &nbsp; Eará luomut leat čakčaluopmu, juovlaluopmu ja dálveluopmu.

Esiopetus kestää yleensä yhden vuoden. Esiopetusta järjestetään päiväkodissa, koulussa tai jossain muussa siihen sopivassa paikassa.

Ovdaoahpahus bistá dábálaččat ovtta jagi.&nbsp; &nbsp; Ovdaoahpahus ordnejuvvo beaiveruovttus, skuvllas dahje muhtun eará dasa heivvolaš báikkis.

Näistä asioista voitte keskustella lapsenne opettajan kanssa.&nbsp;

Mitä teidän mielestänne lapsen pitäisi oppia koulussa? Mitkä ovat teidän mielestänne lapsen vahvuuksia? Mistä asioista lapsi pitää koulussa? Mitä muuta koulun pitäisi ottaa huomioon, kun työskennellään lapsenne kanssa?

Maid du mielas mánná galggašii oahppat skuvllas? &nbsp; Mat leat du mielas máná givrodagat? Maid áššiin mánná liiko skuvllas? &nbsp; Maid eará skuvla galggašii váldit vuhtii, go bargat du mánáin?

Opetus ja koulutarvikkeet ovat ilmaisia. Koulussa tarjoillaan myös ilmainen koululounas. Opetuksen järjestäjältä voi kysyä mahdollisuudesta lapsen aamu- ja iltapäivätoimintaan.&nbsp;

Oahpahus ja skuvladárbašat leat nuvttá. &nbsp; Skuvllas fállojuvvo maiddái nuvttá skuvlabeaivemális. &nbsp; Oahpahusa ordnejeaddjis sáhttá jearrat vejolašvuođa máná iđit- ja veaigedivššus.

Perusopetuksessa opiskellaan yleensä eri oppiaineita. Oppiaineita ovat esimerkiksi matematiikka, ympäristöoppi, liikunta, käsityö, kuvataide, englannin kieli, musiikki sekä uskonto tai elämänkatsomustieto.

Vuođđooahpahusas oahpahallet dábálaččat sierra oahppoávdnasiid. &nbsp; Oahppoávdnasat leat ovdamearkan matematihkka, birasoahppa, lihkadeapmi, duodji, govvadáidda, eŋgelasgiella, musihkka ja oskkoldat dahje eallinoaidnodiehtu.

Sosiaaliset taidot - tarkoittavat toisten ihmisten kanssa yhdessä toimimisen taitoja.&nbsp; &nbsp;

Sosiála dáiddut - oaivvildit nuppiiguin olbmuiguin ovttas doaibmama dáidduid.

Motoriset taidot - tarkoittavat esimerkiksi kehon hahmottamista, liikkumisen taitoja ja käden toimintoja.&nbsp;

Motoralaš dáiddut&nbsp; - oaivvildit ovdamearkan goruda áddema, lihkadeami dáidduid ja gieđa dáidduid.

Jokaisella vuosiluokalla on omat tavoitteet ja sisällöt eri oppiaineille. Tavoitteet kertovat, mitä lapsen on tarkoitus oppia ja osata eri oppiaineissa. Sisällöt kertovat, mitä lapsi opiskelee eri oppiaineissa. Jokaisen vuosiluokan tavoitteet ja sisällöt kerrotaan paikallisessa opetussuunnitelmassa.

Juohke jahkeluohkás leat iežas mihttomearit ja sisdoalut oahppoávdnasiidda.&nbsp; &nbsp; Mihttomearit muitalit, maid máná lea dárkkuhus oahppat ja máhttit sierra oahppoávdnasiin.&nbsp;Sisdoalut muitalit maid mánná oahppá sierra oahppoávdnasiin. &nbsp; Juohke jahkeluohká mihttomearit ja sisdoalut&nbsp; muitaluvvojit báikkálaš oahpahusplánas.

Lapsilla, joilla on vaikea vamma tai sairaus, on pidennetty oppivelvollisuus. Pidennetty oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Pidennetty oppivelvollisuus tarkoittaa sitä, että lapsella on mahdollisuus olla kaksi vuotta esiopetuksessa. Huoltajat päättävät, aloittaako lapsi esiopetuksessa 5- vai 6-vuotiaana.

Mánáin, geain lea váttis lámisvuohta dahje buohcuvuohta, lea guhkiduvvon oahppogeatnegasvuohta. &nbsp; Guhkiduvvon oahppogeatnegasvuohta álgá dan jagi, go mánná deavdá guhtta jagi. &nbsp; Guhkiduvvon oahppogeatnegasvuohta oaivvilda dan, ahte mánás lea vejolaš leat guokte jagi ovdaoahpahusas. &nbsp; Fuolaheaddjit mearridit, álggahago mánná ovdaoahpahusas 5- vai 6-jahkásažžan.

HOJKS tehdään vuosittain esi- ja perusopetuksessa. &nbsp; Lapsen huoltajat, opettaja ja muut työntekijät pohtivat yhdessä, mitä lapsen olisi tärkeä oppia ja kuinka hänen oppimistaan tuetaan koulussa. &nbsp; Oppimisen tavoitteet kirjataan HOJKSiin.&nbsp;

POOGP dahkko jahkásaččat ovda- ja vuođđooahpahusas. &nbsp; Máná fuolaheaddjit, oahpaheaddji ja eará bargit smihttet ovttas, maid máná livččii dehálaš oahppat ja mo su oahppan dorjojuvvo skuvllas. &nbsp; Oahppama mihttomearit merkejuvvojit POOGP:ii.&nbsp;

Suomessa jokainen lapsi on velvollinen ja oikeutettu osallistumaan esiopetukseen ja perusopetukseen eli käymään koulua. &nbsp; Ennen kuin lapsi aloittaa perusopetuksen, lapsen on osallistuttava esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet täyttävään toimintaan.

Suomas juohkehaš mánná lea geatnegas ja vuoigadahtton oassálastit ovdaoahpahussii ja vuođđooahpahussii nappo vázzit skuvla. &nbsp; Ovdal go mánná álggaha vuođđooahpahusa, mánná galgá oassálastit ovdaoahpahussii dahje eará ovdaoahpahusa mihttomeriid deavdán doibmii.

Kouluun ei saa tulla sairaana. Kaikista poissaoloista pitää ilmoittaa opettajalle.&nbsp;

Skuvlii ii oaččo boahtit buozas.&nbsp; &nbsp; Eretorrumis galgá almmuhit oahpaheaddjái.

Toiminta-alueittain järjestettävä opetus

Doaibmasurggiid bokte ordnejuvvon oahpahus

Oppivelvollisuus tarkoittaa sitä, että lapsi osallistuu perusopetukseen tai saa perusopetuksen oppimäärän tiedot muulla tavalla. Oppivelvollisuus jatkuu siihen asti, kun opiskelija täyttää 18 vuotta tai opiskelija on suorittanut ylioppilastutkinnon tai ammatillisen tutkinnon. Huoltajalla on vastuu, että lapsi suorittaa oppivelvollisuutensa.&nbsp;

Oahppogeatnegasvuohta oaivvilda dan, ahte mánná oassálastá vuođđooahpahussii dahje oažžu vuođđooahpahusa diehtomeari dieđuid eará vugiin. &nbsp; Oahppogeatnegasvuohta joatkašuvvá dan rádjai, go stuđeanta deavdá 18 jagi dahje stuđeanta lea čađahan stuđeantadutkosa dahje ámmátlaš dutkosa. &nbsp; Fuolaheaddjis lea ovddasvástádus, ahte mánná čađaha oahppogeatnegasvuođas.

Päivittäisten toimintojen taidot - lisäävät omatoimisuutta ja itsenäisyyttä arkipäiväisessä elämässä.&nbsp;

Beaivválaš doaimma dáiddut&nbsp; - lasihit iešdoaimmalašvuođa ja iehčanasvuođa árgabeaivvi eallimis.

Jos oppiaineiden yksilöllistetytkin tavoitteet ovat lapselle liian vaikeita, lapsen koulunkäynti voidaan järjestää toiminta-alueittain. &nbsp; Silloin lapsi ei opiskele oppiaineita, vaan lapselle mietitään juuri hänelle tärkeät tavoitteet, joiden mukaan hän opiskelee.&nbsp; &nbsp; Lapsen huoltajat, opettaja ja muut asiantuntijat miettivät yhdessä, kumpi vaihtoehto olisi lapselle parempi.&nbsp; &nbsp; Toiminta-alueittain järjestetystä opetuksesta päätetään erityisen tuen päätöksessä.

Jus oahppoávdnasiid ovttaskassan dahkkojuvvon mihttomearitge leat mánnái menddo váddásat, máná skuvlavázzima sáhttá ordnet doaibmasurggiid mielde. &nbsp; Dalle mánná ii oahpa oahppoávdnasiid, muhto mánnái smihttojuvvo aiddo sutnje dehálaš mihttomeriid, maid mielde son oahppá. &nbsp; Máná fuolaheaddjit, oahpaheaddji ja earát áššedovdit smihttet ovttas, goabbá molssaeaktu livččii mánnái buoret. &nbsp; Doaibmasurggiid mielde ordnejuvvon oahpahusas mearriduvvo earenoamáš doarjaga mearrádusas.

Toiminta-alueita on viisi: kognitiiviset taidot, sosiaaliset taidot, motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio sekä päivittäisten toimintojen taidot.

Doaibmasuorggit leat vihtta: kognitiivvalaš dáiddut, motoralaš dáiddut, giella ja gulahallan ja beaivválaš doaimma dáiddut.

Jos oppiminen on lapselle haastavaa, hän voi saada tukea koulunkäyntiinsä. Lapsi voi saada yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Tässä oppaassa keskitytään erityiseen tukeen.

Jus oahppan lea mánnái hástaleaddji, son sáhttá oažžut doarjaga skuvlavázzimii. &nbsp; Mánná sáhttá oažžut oppalaš, beavttálmahtton dahje earenoamáš doarjaga. &nbsp; Dán ofelaččat vuodjut earenoamáš doarjagii.

Kieli ja kommunikaatio - Tavoitteena on, että lapsi pystyy kommunikoimaan muiden ihmisten kanssa. Kommunikointikeinoja ovat esimerkiksi puhe, viittomat ja kuvien käyttö.&nbsp;Opetuksen järjestäjältä voi kysyä mahdollisuudesta oman äidinkielen opetukseen.

Giella ja gulahallan&nbsp; - Mihttomearrin lea, ahte mánná bastá gulahallat earáiguin olbmuiguin. Gulahallanvuogit leat ovdamearkan hállan, seavat ja govaid ávkkástallan. Oahpahusa ordnejeaddjis sáhttá jearrat vejolašvuođa iežas eatnigielat oahpahusas.

Jos oppiaineiden tavoitteet ovat lapselle liian vaikeita, oppimäärän tavoitteet voidaan yksilöllistää eli tavoitteita helpotetaan lapselle sopiviksi.

Jus oahppoávdnasiid mihttomearit leat mánná menddo váddásat, oahppomeari mihttomeriid sáhttá dahkat ovttaskassan dahjege mihttomearit álkidahttojuvvojit mánnái heivvolažžan.

Tuki voi olla esimerkiksi opettajan antamaa tukiopetusta, erityisopetusta, ohjaajan apua tai apuvälineiden käyttöä.

Doarjja sáhttá leat ovdamearkan oahpaheaddji addán doarjjaoahpahus, sierraoahpahus, bagadalli veahkki dahje veahkkeneavvuid ávkkástallan.

Vaikeavammaisen lapsen koulunkäynti Suomessa

Váddásit lámis máná skuvlavázzin Suomas

Opetuksen järjestäjältä voi kysyä mahdollisuudesta oman äidinkielen opiskeluun. Oman uskonnon opetusta järjestetään, jos siihen osallistuu vähintään kolme oppilasta. Jokainen oppilas opiskelee suomen kieltä (S2-opetus).

Oahpahusa ordnejeaddjis sáhttá jearrat vejolašvuođas iežas eatnigiela oahppamii. &nbsp; Iežas oskkoldaga oahpahus ordnejuvvo, jus dasa oassálastet unnimustá golbma oahppi. &nbsp; Juohkehaš oahppi oahppá suomagiela (S2-oahpahus).

Jokaisella oppilaalla on oma luokka ja opettaja. Luokassa voi työskennellä myös koulunkäynninohjaajia tai -avustajia. &nbsp; Rehtori on koulun johtaja.&nbsp; &nbsp; Koulun henkilökunta voi olla mitä tahansa sukupuolta. Enemmistö henkilökunnasta on yleensä naisia. &nbsp;

Juohke oahppis lea iežas luohkká ja oahpaheaddji. Luohkás sáhttá bargat maiddái skuvlavázzinbagadalli dahje -veahkki. &nbsp; Rektor lea skuvla jođiheaddji. &nbsp; &nbsp; Skuvla bargoveahka sáhttá leat man beale sohkabeale. Eanaš bargoveagas leat dábálaččat nissonolbmot.

Kognitiiviset taidot - tarkoittavat esimerkiksi aistien käyttöä, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja ja muistamista.

Kognitiivvalaš dáiddut - oaivvildit ovdamearkan áiccuid ávkkástallama, jurddašeami ja váttisvuođačoavdima dáidduid ja muitima.

Ovdaoahpahus ja oahppogeatnegasvuohta

HOJKS – Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

POOGP – Persovnnalaš oahpahusa ordnema guoskevaš plána

Oahppoávdnasiid bokte ordnejuvvon oahpahus&nbsp;

Tämä opas kertoo lapsen koulunkäynnistä Suomessa. Oppaan alussa luvuissa 1–3 kerrotaan, miten koulunkäynti järjestetään yleensä. Luvuissa 4–6 kerrotaan, miten koulunkäynti järjestetään, jos oppilas tarvitsee erityistä tukea oppimiseensa ja hänellä on pidennetty oppivelvollisuus. Opas sisältää käännökset yleisimmillä Suomessa käytössä olevilla kielillä sekä viittomakielellä. Opas on kirjoitettu selkeällä kielellä. Lähteinä on käytetty Opetushallituksen antamia ohjeita ja määräyksiä.&nbsp;

Dát ofelaš muitala máná skuvlavázzimis Suomas. Ofelačča álggus loguin 1-3 muitaluvvo, mo skuvlavázzin ordnejuvvo dábálaččat. Loguin 4-6 muitalat, mo skuvlavázzin ordnejuvvo, jus oahppi dárbbaša sierra doarjaga oahppamii ja sus lea guhkiduvvon oahppogeatnegasvuohta. Ofelaš sisttisdoallá jorgalusaid dábáleamos Suomas anus lean gielaide ja seavagillii. Ofelaš lea čállojuvvon čielga gielain. Gáldun leat geavahan Oahpahusráđđehusa addán rávvagiid ja mearrádusaid.

Oppaan kokoamisesta ovat vastanneet: VIP-verkoston toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen teemaryhmä Lauri Räty, erityisluokanopettaja, Jyväskylä Päivi Lång, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Pirjo Koivula, opetusneuvos, Opetushallitus Irene Rämä, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto Aino Äikäs, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto Maarit Lasanen, rehtori, Elmeri-koulut

Name

Safari may block some audio or video from playing automatically and ‘read to me’ will skip these. You can configure this in Safari’s preferences.