Vaikeavammaisen lapsen koulunkäynti Suomessa (somali)

Vaikeavammaisen lapsen koulunkäynti Suomessa

Opetuksen järjestäjältä voi kysyä mahdollisuudesta oman äidinkielen opiskeluun. Oman uskonnon opetusta järjestetään, jos siihen osallistuu vähintään kolme oppilasta. Jokainen oppilas opiskelee suomen kieltä (S2-opetus).

Isku dubaridaha waxbarashada waxaa wax laga weeydiin karaa suurtogalnimada barashada afka hooyo.&nbsp; &nbsp; Barashada diintaada waa laguu diyaarin, haddii ugu yaraan saddex arday aay ka qeyb galahayaan waxbarashaddaasi.&nbsp; &nbsp; Arday kasta waxuu bartaa luqadda finnishka (S2-barashada).

Toiminta-alueita on viisi: kognitiiviset taidot, sosiaaliset taidot, motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio sekä päivittäisten toimintojen taidot.

Aagagga howlo shaqeedka waa shan: xirfadaha garashada, xirfadaha bulshada, xirfadaha matoorka dhaqdhaqaaqa, luqadda iyo wada xiriirka iyo howlaha xirfadaha waxqabadka maalinlaha ah.

Jos oppiaineiden tavoitteet ovat lapselle liian vaikeita, oppimäärän tavoitteet voidaan yksilöllistää eli tavoitteita helpotetaan lapselle sopiviksi.

Haddii ujeeddooyinka maaddooyinka aay aad ugu adag yihiin ilmaha, ujeeddooyinka waa loo kali yeelaa ama loo shaqsiyadeeyn karaa, micnaha himilada ama ujeeddooyinka waa loo fududeyn karaa si ilmaha ku habboon.

Jos oppiaineiden yksilöllistetytkin tavoitteet ovat lapselle liian vaikeita, lapsen koulunkäynti voidaan järjestää toiminta-alueittain. Silloin lapsi ei opiskele oppiaineita, vaan lapselle mietitään juuri hänelle tärkeät tavoitteet, joiden mukaan hän opiskelee.&nbsp; Lapsen huoltajat, opettaja ja muut asiantuntijat miettivät yhdessä, kumpi vaihtoehto olisi lapselle parempi.&nbsp; Toiminta-alueittain järjestettävästä opetuksesta päätetään erityisen tuen päätöksessä.

Haddii ahaadfta sida gaarka ah ah ardayga loogu dejiyay ay ku adkaadaan ardayga, waxaa suurttagal ah in iskuul dhigashada ardayga ay noqoto waxbarasho joogto ah oo loo qabanqaabinayo qaabka ah hawlaha ka socda agagaarka iskuulka. Markii uusan ilmuhu qaadanayn waxbarashada maaddooyinka, kaliya waxaa ilmaha loo qorshaynayaa ahdaafta muhiimka ah ee uu waxbarashadiisa ku qaadanaayo. Waalidka, ilmaha, macallinka iyo khubarada kale ayaa si wadajir ah uga fekeraaya, fursadda la dooran karo ee ku habboon ilmaha. Qabanqaabinta waxbarashada hawlaha ka socda agagaarka iskuulka, waxaa lagu gaarayaa go’aanka ku saabsan caawimaadda gaarka ah.

Tuen suunnittelemiseksi koulussa pidetään palaveri yhteistyössä huoltajien ja opettajan kanssa. Erityisen tuen järjestelyistä päätetään erityisen tuen päätöksessä. Oppilasta ja hänen huoltajaansa kuullaan ennen hallinnollisen päätöksen tekemistä. Oppimisen tuesta tehdään kirjallinen suunnitelma (HOJKS).&nbsp;

Marka la qroshaynaayo caawimaaddaas, waxaa iskuulka lagu qabtaa shir wadashaqyn ah oo waalidka iyo macallinku ay arrinkaas kaga wadahadlayaan.&nbsp; Qabanqaabinta caawimaadda gaarka ah waxaa lagu go’aamiyaa, go’aanka caawimaadda gaarka ah. Ardayga iyo waalidkiisaba waxaa la weydiiyaa aragtidooda arrinkaan la xiriia, kahor inta aan la gaarin go’aanka heerka maamul ah ee caawimaadda gaarka ah.&nbsp; Caawimaadda waxbarashadana waxaa laga diyaariyaa qorshe qoraal ah.

Lapsilla, joilla on vaikea vamma tai sairaus, on pidennetty oppivelvollisuus. Pidennetty oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Pidennetty oppivelvollisuus tarkoittaa sitä, että lapsella on mahdollisuus olla kaksi vuotta esiopetuksessa. Huoltajat päättävät, aloittaako lapsi esiopetuksessa 5- vai 6-vuotiaana.

Ilmaha leh naafada daran ama xanuun daran leh, waa loo dheereeyaa waxbarashada qasabka ah.&nbsp; &nbsp; Waxbarashada qasabka ah ee la dheereeyay&nbsp; waxeey billaabmeeysaa sannadka uu ilmuhu gaaro lix jir.&nbsp; &nbsp; Waxbarashada qasabka ah ee la dheereeyay micnaheedu waa in uu ilmuhu fursad u heysto waxbarasho horaadka&nbsp; muddo labo sano ah. &nbsp; Waalidiintu waxeey go’aamiyaan waqtiga uu ilmuhu ku billaabayo waxbarasho horaadka da’da 5 jirka ah ama da’da 6 jirka ah.

Kieli ja kommunikaatio - Tavoitteena on, että lapsi pystyy kommunikoimaan muiden ihmisten kanssa. Kommunikointikeinoja ovat esimerkiksi puhe, viittomat ja kuvien käyttö.&nbsp;Opetuksen järjestäjältä voi kysyä mahdollisuudesta oman äidinkielen opetukseen.

Luqadda iyo wada xiriirka&nbsp; - Ujeeddadu waa ilmuhu awood u yeeshi in uu la xiriiro dadka kale. Micnaha habka wada xiriirka waxaa ka mid ah hadalka, calaamadaha iyo isticmaalka sawirrada. Isku dubbarridaha waxbarashada waxaad weeydiin kartaa suurtogalnimada barashada luqaddaada hooyo.

Esiopetus kestää yleensä yhden vuoden. Esiopetusta järjestetään päiväkodissa, koulussa tai jossain muussa siihen sopivassa paikassa.

Waxbarasho horaadka inta badan waxeey socotaa hal sano.&nbsp; &nbsp; Waxbarasho horaadka waxaa lagu qabtaa xanaanada caruurta, dugsiga ama meel kale oo ku habboon.&nbsp;

Vaikeavammaisen lapsen koulunkäynti Suomessa

Ilmaha aadka u naafeysan dugsitegista waddanka Finland

Jokaisella vuosiluokalla on omat tavoitteet ja sisällöt eri oppiaineille. Tavoitteet kertovat, mitä lapsen on tarkoitus oppia ja osata eri oppiaineissa. Sisällöt kertovat, mitä lapsi opiskelee eri oppiaineissa. Jokaisen vuosiluokan tavoitteet ja sisällöt kerrotaan paikallisessa opetussuunnitelmassa.

Fasal kasta waxuu leeyahay hadafkiisa iyo barashada maadooyin kala duwan.&nbsp; Ujeeddooyinka ayaa sheegaya waxa ilmaha looga baahan yahay in uu barto maaddooyin kala duwan. Tusmada dhexdeeda ayaa lagu sheegayaa waxa&nbsp;ilmaha ka baranayo maaddooyinka kala duwan.&nbsp; Ujeeddooyinka iyo waxyaabaha sannad fasaleedka kasta tusma kooban ayaa lagu dejiyaa manhajka goobta deegaanka.

Perusopetus ja oppivelvollisuus alkavat yleensä sinä vuonna, kun lapsi täyttää seitsemän vuotta. &nbsp; Perusopetus kestää yleensä yhdeksän vuotta, eli luokat 1–9.

Waxbarashada aasaasiga ah iyo waajibaadka waxbarashada waxaa inta badan ay bilowdaan isla sannadka uu ilmuhu buuxinaayo toddoba sano. Waxbarashada aasaasiga ah waxaa ay sida caadiga ah qaadataa sagaal bilood, taasoo loola jeedo fasallada 1–9.

Sosiaaliset taidot - tarkoittavat toisten ihmisten kanssa yhdessä toimimisen taitoja.&nbsp; &nbsp;

Xirfadaha bulshada&nbsp; - micnaheedu waa xirfadaha aad kula shaqeeyso dadka kale.

s.1 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC; Paxtoncrafts Charitable Trust s.5. Papunet: Paxtoncrafts Charitable Trust; Sclera, muokkaus Papunet; Sergio Palao / ARASAAC s.6 Papunet: Elina Vanninen; Kuvako; Sergio Palao / ARASAAC; Sclera&nbsp; s.7 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Lauri Räty; Kuvako; Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Lauri Räty s. 8 Papunet: Kuvako;&nbsp;Kuvako: Sari Kivimäki, Johanna Eskelinen, muokkaus: Anni Raukko; Kuvako s. 11 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Elina Vanninen; Sergio Palao / ARASAAC s. 12 Lauri Räty s. 13 Papunet: Elina Vanninen; Sergio Palao / ARASAAC;&nbsp;Sclera s. 14 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Elina Vanninen; Elina Vanninen s. 16 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC s. 17 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Kuvako; Kuvako; Kuvako s. 18 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Lauri Räty; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Papunet s. 20 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Elina Vanninen s. 21 Papunet: Elina Vanninen; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC s. 22 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Lauri Räty; Sergio Palao / ARASAAC s. 23 Papunet: Kuvako: Sergio Palao / ARASAAC; Sclera s. 24 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Lauri Räty; Elina Vanninen; Sclera s. 25 Papunet: Kuvako; Kuvako; Elina Vanninen s. 27 Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC; Lauri Räty; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC&nbsp; s. 28 Papunet:&nbsp;Sergio Palao / ARASAAC; Elina Vanninen; Sergio Palao / ARASAAC; Kuvako; Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Papunet s. 29-33 videot Lauri Räty, taustamusiikki Apple iMovie Videot on kuvattu covid-19-pandemian aikana, joten kuvauksissa on käytetty kasvomaskeja voimassaolleiden suositusten mukaisesti. s. 35 Papunet: Sclera; Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Lauri Räty s. 36 Papunet: Elina Vanninen; Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Papunet

Waxbarasho qasab ah oo la dheereeyay

Toiminta-alueittain järjestettävä opetus

Howlaha aag walba laga abaabulo waxbarashada

Tuki voi olla esimerkiksi opettajan antamaa tukiopetusta, erityisopetusta, ohjaajan apua tai apuvälineiden käyttöä.

Kaalmada waxeey noqon kartaa, kaalmo baris ah oo uu bixiyo macallinka, waxbarashada khaaska ah, caawinaadda hagaha macallinka ama adeegsiga qalabka gargaarka.

Pidennetystä oppivelvollisuudesta päätetään yleensä ennen esiopetuksen aloittamista erityisen tuen päätöksessä. Erityisen tuen päätöksen tekee opetuksen järjestäjän määräämä henkilö. Opetuksen järjestäjä on yleensä kunta, jossa lapsi asuu. Pidennetystä oppivelvollisuudesta voidaan päättää myös perusopetuksen aikana.

Waajibaadka waxbarashada ee mudadeeda la dheereeyay waxaa sida caadiga ah lagu go’aamiyaa go’aanka caawimaadda gaarka ah, kahor inta aan la bilaabin waxbarashada hore (esiopetus). Go’aanka caawimaada gaarka ah waxaa gaaraaya shakhsiga ay doorteen qolada waxbarashada qabanqaabinaysa. Qabanqaabiyaha waxbarashada sida caadiga ah waa degmada uu ilmuhu ku nool yahay. Waajibaadka waxbarashada ee mudadeeda la dheereeyay waxaa sidoo kale la go’aamin karaa xilliga waxbarashada aasaasiga ah.

Jokaisella oppilaalla on oma luokka ja opettaja. Luokassa voi työskennellä myös koulunkäynninohjaajia tai -avustajia. &nbsp; Rehtori on koulun johtaja.&nbsp; &nbsp; Koulun henkilökunta voi olla mitä tahansa sukupuolta. Enemmistö henkilökunnasta on yleensä naisia. &nbsp;

Arday kasta waxuu leeyahay fasal u gaar ah iyo macallin.&nbsp; &nbsp; Hagayaasha habsami u socodka dugsiga ama kaaliyayaasha dugsiga sidoo kale weey ka shaqeyn karaan dugsiga.&nbsp; &nbsp; Maamuluhu waa madaxa dugsiga. &nbsp;

Opetus ja koulutarvikkeet ovat ilmaisia. Koulussa tarjoillaan myös ilmainen koululounas. Opetuksen järjestäjältä voi kysyä mahdollisuudesta lapsen aamu- ja iltapäivätoimintaan.&nbsp;

Waxbarashada iyo qalabka waxbarashada ee iskuulka waa lacag la’aan.&nbsp; Waxaa sidoo kale iskuulka laga bixiyaa cuntada iskuulka oo lacag la’aan ah. Qabanqaabiyaha waxbarasahada waxaa la weydiin karaa suurtaggalnimada ah, in uu ilmuhu heli karo waxyaabaha la qabto subaxa hore yo galabkii ee ilmaha loogu talaggalay (aamu- ja iltapäivätoimintaan).

Suomessa jokainen lapsi on velvollinen ja oikeutettu osallistumaan esiopetukseen ja perusopetukseen eli käymään koulua. &nbsp; Ennen kuin lapsi aloittaa perusopetuksen, lapsen on osallistuttava esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet täyttävään toimintaan.

Finland gudaheeda ilmo walbaa waxaa ku waajib ah, islamarkaana uu xaq u leeyahay in uu ka qaybqaato waxbarashada hore (esiopetus) iyo waxbarashada aasaasiga ah, taasoo loola jeedo in uu iskuulka tago. Kahor inta uusan ilmuhu bilaabin waxbarashada aasaasiga ah, waa in uu ka qaybgalaa waxbarashada hore (esiopetus) ama wixii kale ee hawlo waxbarasho la xiriira oo soo buuxinaaya shuruudaha ahdaaftii laga lahaa waxbarashada hore.

Oppaan kokoamisesta ovat vastanneet: VIP-verkoston toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen teemaryhmä Lauri Räty, erityisluokanopettaja, Jyväskylä Päivi Lång, ohjaava opettaja, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Pirjo Koivula, opetusneuvos, Opetushallitus Irene Rämä, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto Aino Äikäs, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto Maarit Lasanen, rehtori, Elmeri-koulut

HOJKS – Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

Diyaarinta qorshaha waxbaridda shaqsiyadeed

Esiopetus ja oppivelvollisuus Perustietoa suomalaisesta koulusta Oppiaineittain järjestettävä opetus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki&nbsp; Pidennetty oppivelvollisuus Toiminta-alueittain järjestettävä opetus HOJKS – henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

Waxbarashada aasaasiga ah iyo waxbarashada qasabka ah Macluumaad aasaasi ah oo ku saabsan dugsiyada finnishka Waxbaridda u gaarka ah maaddo walba Caawimaadda waxbarashada iyo iskuul dhigashada Waxbarasho qasab ah oo la dheereeyay Howlaha waxbaridda aag walba laga fuliyo Qorshaha ku saabsan diyaarinta waxbaridda shaqsiyadeed

Waxbarashada aasaasiga ah iyo waxbarashada qasabka ah

Motoriset taidot - tarkoittavat esimerkiksi kehon hahmottamista, liikkumisen taitoja ja käden toimintoja.&nbsp;

Xirfadaha matoorka dhaqdhaqaaqa&nbsp; - macnaheedu waa waxgarashada jirka, xirfadaha dhaqdhaqaaqa iyo howlaha gacanta.&nbsp;

HOJKS tehdään vuosittain esi- ja perusopetuksessa. &nbsp; Lapsen huoltajat, opettaja ja muut työntekijät pohtivat yhdessä, mitä lapsen olisi tärkeä oppia ja kuinka hänen oppimistaan tuetaan koulussa. &nbsp; Oppimisen tavoitteet kirjataan HOJKSiin.&nbsp;

Sannad walba waxaa la sameeyaa waxbarashada hordhaca ah iyo tan aasaasiga ah oo la diyaariyaa qorshaha waxbaridda shaqsiyadeed.&nbsp; &nbsp; Mas’uullada ilmaha, macallinka iyo shaqaalaha kale ayaa si wadajir ah ugu kuurgala waxyaabaha muhiimka u ah ilmuhu in uu barto.&nbsp; &nbsp; Ujeeddooyinka waxbarashadu waxaa lagu qoraa qorshaha waxbaridda shaqsiyadeed.&nbsp;

Jos oppiminen on lapselle haastavaa, hän voi saada tukea koulunkäyntiinsä. Lapsi voi saada yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Tässä oppaassa keskitytään erityiseen tukeen.

Haddii ilmaha ay waxbarashada dhibaato ka haysato, waxaa uu iskuulka ka heli karaa caawimaad.&nbsp; Ilmuhu wuxuu heli karaa caawimaadda guud, caawimaadda la xoojiyay ama caawimaadda gaarka ah.&nbsp; Hagistaan ama tilmaanbixibtaan waxaan xoogga ku saaraynaa caawimaadda gaarka ah.

Caawimaadda waxbarashada iyo iskuul dhigashada

Päivittäisten toimintojen taidot - lisäävät omatoimisuutta ja itsenäisyyttä arkipäiväisessä elämässä.&nbsp;

Xirfadaha howl maalmeedka&nbsp; - waxeey kordhisaa isku kalsoonaanta iyo madax-bannaanida nolol maalmeedka.&nbsp;

Tämä opas kertoo lapsen koulunkäynnistä Suomessa. Oppaan alussa luvuissa 1–3 kerrotaan, miten koulunkäynti järjestetään yleensä. Luvuissa 4–6 kerrotaan, miten koulunkäynti järjestetään, jos oppilas tarvitsee erityistä tukea oppimiseensa ja hänellä on pidennetty oppivelvollisuus. Opas sisältää käännökset yleisimmillä Suomessa käytössä olevilla kielillä sekä viittomakielellä. Opas on kirjoitettu selkeällä kielellä. Lähteinä on käytetty Opetushallituksen antamia ohjeita ja määräyksiä.&nbsp;

Hagistaan ama tilmaanbixintaan waxaa ay ka hadlaysaa, waxbarashada iskuulka carruurta ee dalkaan Finland.&nbsp; Bilowga hagista ama tilmaanbixita waxaa cutubyada 1-3&nbsp; lagu sheegayaa, qaabka caadi ahaan waxbarashada iskuulka loo qabanqaabiyo. Cutubyada 4-6 waxaa lagu sheegayaa, qaabka waxbarashada iskuulka loogu qabanqaabiyo, haddii ardaygu uu u baahan yahay caawimaadda khaaska ah, islamarkaana uu haysto go’aanka ah waajibka waxbarshada muddadeeda la dheereeyay.&nbsp; Hagistaan ama tilmaanbixintaan waxaa ka qayb ah turjumis lagu qoray luqadaha guud ee laga isticmaalo dalkaan Finland iyo luqadda dhegoolayaasha.&nbsp; Hagista ama tilmaanbixinta waxaa lagu qoray luqad fasiix ah.&nbsp; Waxaa hagistaan loo isticmaalay ilaha ku saabsan hagista iyo ammarrada ee Golaha waxbarashda.

Lukuvuosi alkaa elokuussa ja päättyy touko-kesäkuun vaihteessa. &nbsp; Kesäloma kestää noin kaksi kuukautta. &nbsp; Muita lomia ovat syysloma, joululoma ja talviloma.&nbsp;

Sannad dugsiyeedku waxuu bilaabmaa bisha agost waxuuna dhamaadaa kala guurka bilaha meey-juun.&nbsp; Fasaxa xagaaga waxuu qaataa qiyaastii laba bilood. Ciidaha kale waxaa ka mid ah fasaxa deyrta, ciidaha kiristmaska iyo fasaxyada qaboobaha.&nbsp;

Macluumaad aasaasi ah oo ku saabsan dugsiga finnishka ah

Näistä asioista voitte keskustella lapsenne opettajan kanssa.

Mitä teidän mielestänne lapsen pitäisi oppia koulussa? Mitkä ovat teidän mielestänne lapsen vahvuuksia? Mistä asioista lapsi pitää koulussa? Mitä muuta koulun pitäisi ottaa huomioon, kun työskennellään lapsenne kanssa?

Maxaad u maleeyneeysaa in ilmuhu ku barto dugsiga? &nbsp; Maxaad u maleeyneeysaa waxyaabaha aay ilmuhu ku fiican yihiin?&nbsp; Maxeey yihiin waxyaabaha uu ilmuhu ka helo ama ka jecel yahay dugsiga?&nbsp; &nbsp; Maxaa kale oo aay tahay in uu dugsiga tixgeliyo markuu la shaqeeynayo ilmahaaga?

Perusopetuksessa opiskellaan yleensä eri oppiaineita. Oppiaineita ovat esimerkiksi matematiikka, ympäristöoppi, liikunta, käsityö, kuvataide, englannin kieli, musiikki sekä uskonto tai elämänkatsomustieto.

Waxbarashada aasaasiga ah waxaa lagu bartaa caadi ahaan maaddooyinka waxbarashada oo kala duwan. Maaddooyinka waxbarashada waxaa tusaale ahaan ka mid ah xisaabta, juqraafiga, jimicsiga, farshaxan- sawireedka, luqadda ingiriiska, muusigga iyo diinta ama cilmiga aragtida macnaha nololeed (elämänkatsomustieto).

Kouluun ei saa tulla sairaana. Kaikista poissaoloista pitää ilmoittaa opettajalle.&nbsp;

Dugsiga lama imaan karo ayadoo la jirran yahay.&nbsp; &nbsp; Maqnaanshaha waa in loo sheegaa macallinka.

Kognitiiviset taidot - tarkoittavat esimerkiksi aistien käyttöä, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja ja muistamista.

Xirfadaha garashada - micnaheedu waa tusaale ahaan, isticmaalka dareenka, fikirka iyo xirfadaha xallinta dhibaatooyinka iyo xasuusta.

Oppivelvollisuus tarkoittaa sitä, että lapsi osallistuu perusopetukseen tai saa perusopetuksen oppimäärän tiedot muulla tavalla. Oppivelvollisuus jatkuu siihen asti, kun opiskelija täyttää 18 vuotta tai opiskelija on suorittanut ylioppilastutkinnon tai ammatillisen tutkinnon. Huoltajalla on vastuu, että lapsi suorittaa oppivelvollisuutensa.&nbsp;

Waajibaadka waxbarashada waxaa loola jeedaa, in ilmuhu uu ka qaybqaato waxbarashada aasaasiga ah, ama uu helo macluulaamd le’eg tan waxbarashaada aasaasga ah oo uu qaab kale ku qaatay.&nbsp; Waajibaadka waxbarashada waxaa uu soconayaa illaa iyo inta uu ardaygu ka buuxinaayo da’da 18-ka sano, ama ardaygu uu ku gudbay oo qaatay shahaadada dugsiga sare ama shahaadada xirfadda. Waalidka ayaa ka mas’uul ah in ilmuhu uu dhammaysto waajibaaadka waxbarashada aasaasiga ah.

Name

Safari may block some audio or video from playing automatically and ‘read to me’ will skip these. You can configure this in Safari’s preferences.