Book Creator

Kielitietoinen pk

by Eronen Tuomas

Cover

Loading...
Kielitietoinen päiväkoti
Loading...
"Takaisin vanhaan ei ole paluuta"
Loading...
Loading...
Tuomas Eronen, Nina Thurin ja Raija Mannermaa
Esipuhe
Kielitietoinen päiväkoti- hanke lähti tarpeesta, jossa tunnistettiin kasvattajien tarve saada lisää työkaluja suomen kielen opettamiseen. Perinteisesti kielenoppimisessa on käytetty vertaisoppimisen mallia, jossa suomea toisena kielenä puhuvat lapset oppivat suomea lapsilta, joiden äidinkieli on suomi. Vantaalla alkoi kuitenkin olla alueita, joiden päiväkodeissa suomea toisena kielenä puhuvat alkoivat olla enemmistö ja vertaisoppimisen malli kielen oppimisessa kaipasi muutoksia. Osassa päiväkodeista myös kasvattajien työjaksaminen ja työhyvinvointi olivat uhattuna ja he kokivat riittämättömyyden tunnetta työssään. Tämä näkyi osittain sairauspoissaoloina, mutta ennen kaikkea suurena vaihtuvuutena henkilökunnassa, eikä kaikkia paikkoja saatu täytettyä pätevillä työntekijöillä. Tilanne asetti laadukkaalle pedagogiikalle lisähaasteita.

Alkuun hankkeeseen valikoituivat kolme päiväkotia: Hakunilanrinteen, Kimokujan ja Rautpihan päiväkoti. Näistä Kimokujan ja Hakunilanrinteen päiväkoti kuuluivat samaan toimintayksikköön.  Halusimme ottaa opettajat vahvasti mukaan ja yhdessä heidän kanssa määrittelimme tavoitteeksemme vahvistaa kielitietoisen pedagogiikan asemaa, ehostaa alueiden ja päiväkodin imagoa ja tuoda perheiden kulttuurit aidosti mukaan päiväkodin arkeen.Tämä tarkoitti, että meidän pitäisi erityisesti panostaa vanhempien kanssa käytävän vuorovaikutuksen laatuun ja tavoittaa vanhemmat mukaan kehittämään varhaiskasvatustamme ja luomaan kielitietoista päiväkotia.
Tiedostimme, että kaikki lähtee kasvattajiemme asenteista ja olikin tärkeää saada heidät innostumaan ja näkemään haasteet mielenkiintoisiksi mahdollisuuksiksi. Meillä kaikilla piti olla yhteinen tavoite; luoda aidosti kieltä tukeva, kannustava, tasa-arvoinen ja turvallinen oppimisympäristö. Koimme asian niin tärkeäksi, ettei tätä voinut jättää vain kasvattajan tai ryhmän harteille. Tässä tulisi olla mukana kaikki johtoa myöten ja tälle tulisi resursoida riittävästi voimavaroja ja työkaluja. Tavoitteenamme oli luoda aito yhteisöllisyys koko hallinto- ja kasvattajaketjun välille. Tämän takia mukana olikin kasvattajien ja johtajien lisäksi alueiden varhaiskasvatuspäälliköt, kieli- ja kulttuurikoordinaattorit ja myöhemmin myös projektityöntekijä. Kieltä opitaan yhdessä ja niin myös kielen oppimisen taitoja!
Genre-pedagogiikka kehittämisen menetelmänä
PrevNext