Kielitietoinen päiväkoti
"Takaisin vanhaan ei ole paluuta"
Tuomas Eronen, Nina Thurin ja Raija Mannermaa
Loading...
SisällysluetteloLoading...
Esipuhe.Genre-pedagogiikka kehittämisen menetelmänä
Genre-pedagogiikan kehittämistehtävät.
Rautpihan päiväkoti Kastehelmet.
Vuorovaikutussatu johdattelee lasten mielenkiinnon ja oivaltamisen maailmaan.
Lasten mielenkiinnon kohteet avainasemassa.
Prosessi jatkuu ja laajenee.
Kaikki kielet käytössä.
Kuvakerrontaa ja pohdintaa.
Yhdenvertaisuus ja monikulttuurisuus.
LAP-pedagogiikka.
Oppimisympäristö.
Livinglab.
Tieto ja viestintäteknologian (TVT:n) pedagoginen käyttö
Sharepoint oppimisen alustana.
Matka maailmanympäri
Aivojumppa.
Pikku taikurit vauhdissa.
Media oppimisen välineenä.
Baby shark challenge.
Ihana maailma feat. Heikki Kuula.
Esipuhe
Kielitietoinen päiväkoti- hanke lähti tarpeesta, jossa tunnistettiin kasvattajien tarve saada lisää työkaluja suomen kielen opettamiseen. Perinteisesti kielenoppimisessa on käytetty vertaisoppimisen mallia, jossa suomea toisena kielenä puhuvat lapset oppivat suomea lapsilta, joiden äidinkieli on suomi. Vantaalla alkoi kuitenkin olla alueita, joiden päiväkodeissa suomea toisena kielenä puhuvat alkoivat olla enemmistö ja vertaisoppimisen malli kielen oppimisessa kaipasi muutoksia. Osassa päiväkodeista myös kasvattajien työjaksaminen ja työhyvinvointi olivat uhattuna ja he kokivat riittämättömyyden tunnetta työssään. Tämä näkyi osittain sairauspoissaoloina, mutta ennen kaikkea suurena vaihtuvuutena henkilökunnassa, eikä kaikkia paikkoja saatu täytettyä pätevillä työntekijöillä. Tilanne asetti laadukkaalle pedagogiikalle lisähaasteita.
Alkuun hankkeeseen valikoituivat kolme päiväkotia: Hakunilanrinteen, Kimokujan ja Rautpihan päiväkoti. Näistä Kimokujan ja Hakunilanrinteen päiväkoti kuuluivat samaan toimintayksikköön. Halusimme ottaa opettajat vahvasti mukaan ja yhdessä heidän kanssa määrittelimme tavoitteeksemme vahvistaa kielitietoisen pedagogiikan asemaa, ehostaa alueiden ja päiväkodin imagoa ja tuoda perheiden kulttuurit aidosti mukaan päiväkodin arkeen.Tämä tarkoitti, että meidän pitäisi erityisesti panostaa vanhempien kanssa käytävän vuorovaikutuksen laatuun ja tavoittaa vanhemmat mukaan kehittämään varhaiskasvatustamme ja luomaan kielitietoista päiväkotia.
Alkuun hankkeeseen valikoituivat kolme päiväkotia: Hakunilanrinteen, Kimokujan ja Rautpihan päiväkoti. Näistä Kimokujan ja Hakunilanrinteen päiväkoti kuuluivat samaan toimintayksikköön. Halusimme ottaa opettajat vahvasti mukaan ja yhdessä heidän kanssa määrittelimme tavoitteeksemme vahvistaa kielitietoisen pedagogiikan asemaa, ehostaa alueiden ja päiväkodin imagoa ja tuoda perheiden kulttuurit aidosti mukaan päiväkodin arkeen.Tämä tarkoitti, että meidän pitäisi erityisesti panostaa vanhempien kanssa käytävän vuorovaikutuksen laatuun ja tavoittaa vanhemmat mukaan kehittämään varhaiskasvatustamme ja luomaan kielitietoista päiväkotia.
Tiedostimme, että kaikki lähtee kasvattajiemme asenteista ja olikin tärkeää saada heidät innostumaan ja näkemään haasteet mielenkiintoisiksi mahdollisuuksiksi. Meillä kaikilla piti olla yhteinen tavoite; luoda aidosti kieltä tukeva, kannustava, tasa-arvoinen ja turvallinen oppimisympäristö. Koimme asian niin tärkeäksi, ettei tätä voinut jättää vain kasvattajan tai ryhmän harteille. Tässä tulisi olla mukana kaikki johtoa myöten ja tälle tulisi resursoida riittävästi voimavaroja ja työkaluja. Tavoitteenamme oli luoda aito yhteisöllisyys koko hallinto- ja kasvattajaketjun välille. Tämän takia mukana olikin kasvattajien ja johtajien lisäksi alueiden varhaiskasvatuspäälliköt, kieli- ja kulttuurikoordinaattorit ja myöhemmin myös projektityöntekijä. Kieltä opitaan yhdessä ja niin myös kielen oppimisen taitoja!
Genre-pedagogiikka kehittämisen menetelmänä
Alkuvaiheessa kehittämisen menetelmäksi valikoitui australialainen Genre-pedagogiikka (reading to learn). Suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ei ole aiemmin käytetty tätä menetelmää, eikä sitä voitu siirtää sellaisenaan suomalaisiin päiväkoteihin. Omassa kehittämistyössämme hyödynsimme löyhästi Genre-pedagogiikan menetelmää. Kehittämisen lähtökohdiksi nostimme Vygotskin lähikehityksen vyöhykkeen ja Hallidayn systeemis-funktionaalisen kielenoppimisteorian. Kehittämisen keskeisenä lähtökohtana oli varhaiskasvatuksen opetussuunnitelman perusteissa esille nostettu laaja tekstilaji-käsitys.
”Tekstilaji tarkoittaa sosiaaliseen kanssakäymiseen vakiintunutta toimintatyyppiä, joka ohjaa tapaa toimia kielellä tai muilla merkityksiä tuottavilla keinoilla (esimerkiksi kuvalla, äänellä, äänensävyllä, eleillä, ilmeillä, liikkeillä, typografialla) toistuvissa vuorovaikutustilanteissa. Näin määriteltynä tekstilaji on siis enemmän kuin tekstin rakennekaava: se on yhteisölliseen toimintaan osallistumista. Tekstilaji voi olla esimerkiksi asiointia kaupassa, uutisten tuottamista ja seuraamista, jalkapallojoukkueen fanittamista, kaunokirjallisen teoksen arviointia tai runojen eläytyvää tai analyyttista lukemista."
”Tekstilaji tarkoittaa sosiaaliseen kanssakäymiseen vakiintunutta toimintatyyppiä, joka ohjaa tapaa toimia kielellä tai muilla merkityksiä tuottavilla keinoilla (esimerkiksi kuvalla, äänellä, äänensävyllä, eleillä, ilmeillä, liikkeillä, typografialla) toistuvissa vuorovaikutustilanteissa. Näin määriteltynä tekstilaji on siis enemmän kuin tekstin rakennekaava: se on yhteisölliseen toimintaan osallistumista. Tekstilaji voi olla esimerkiksi asiointia kaupassa, uutisten tuottamista ja seuraamista, jalkapallojoukkueen fanittamista, kaunokirjallisen teoksen arviointia tai runojen eläytyvää tai analyyttista lukemista."
Eri tekstilajeihin muodostuu erilaiset kielenkäytön tapoja, koska niillä on erilaiset sosiaaliset päämäärät. Sosiaalisten päämäärien perusteella tekstilajeja voidaan ryhmitellä genreperheiksi. Opetussuunnitelmassa tekstilajit jaetaan neljään genreperheeseen: kertoviin, kuvaaviin, ohjaaviin ja kantaa ottaviin.” OPH: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/tekstilaji-opetuksessa
Opettajat tapasivat toisiaan vertaistapaamisissa noin kuuden viikon välein. Kussakin tapaamisessa annettiin kielitietoinen kehittämistehtävä, esimerkiksi miten satua luetaan niin, että myös suomen kieltä harjoittelevat lapset pystyvät osallistumaan.
Opettajat tapasivat toisiaan vertaistapaamisissa noin kuuden viikon välein. Kussakin tapaamisessa annettiin kielitietoinen kehittämistehtävä, esimerkiksi miten satua luetaan niin, että myös suomen kieltä harjoittelevat lapset pystyvät osallistumaan.